Massiivinen leivontasessio

Tapanani on leipoa urakalla, kun siihen hommaan kerran alan(säästetään energiaa->uunin lämpimänä pitäminen kuluttaa paljon sen lämmittämistä vähemmän energiaa). Tänään oli yksi niitä päiviä, kun ei vain voi pitää käsiään irti taikinoista ja sen kyllä huomasi... Väänsin paakkelssia paakkelssin perään, puoli yheksästä puoli viiteen. Täysi työpäivä siis. Nyt olen sitten aivan täynnä hyvää mieltä; kaikki onnistui hyvin mallikkaasti!

Päivä alkoi kurpitsan käsittelyllä, joka oli muuten yllättävän iso homma. Sisältö hieman yllätti, en odottanut aivan niin "kovaa kamaa". Tai no, en oikein tiedä, mitä arvelin oranssin ystäväni sisältävän... Osan hedelmälihasta kuutioin pieniksi, osan isommiksi paloiksi ja keitin kypsäksi. Pikkukuutioista tarkoitus tehdä pikkelssiä tässä illan päälle ja isommat soseutan pakkaseen. Muutaman kappaleen säästin jääkaappiin, että saan kokkailla niistä jotain lähipäivien aikana. Siemeniäkin talletin, nehän ovat suurta herkkua. Täytyy vain tutkia, että miten ne pitäs käsitellä, jotta olisivat kaupan vastaavien kaltaisia. Toistaseksi ne ainaki ovat kovin kalpeita...

Varsinainen leivonta alkoi-kuinkas muuten- pullataikinasta. Pullahan on siis henki ja elämä meidän isille, niiden kahden väliin voi tulla vain kuolema ja verot. Olen siis jo aika ehdollistunut pullan leivontaan. Perustaikinaani laitan (näppituntumalla)...

½ l vettä

1 pala hiivaa

1½ tl suolaa

1 rkl kardemummaa

2 dl sokeria

2 munaa

vehnäjauhoja

150 g voita

Kokeilin uutta täytevaihtoehtoa, joka otettiin maiskutellen vastaan.

1 prk vaniljatuorejuustoa

sitruunamehua ja raastettua kuorta

ripaus vaniljasokeria

Vaniljakierteiden lisäksi leivoin pari pientä rusinapitkoa eli lettaa.

Antikvariaatista ostamani ihanaakin ihanmpi Mestarileipurin leipäkirja sai taas käyttöä, eikä tuottanut pettymystä, kun kokeilin nimeä Rolfin reikäleipä nimeä kantanutta ohjetta. Leivästä tuli ihanan kuohkeaa, vaikka se ei näistä kuvista näykkään. Sai kyllä luvan tullakin, luulin nimittäin kuolevani vaivausvaiheessa; sen verran raskasta se oli.

300 g karkeita ruisjauhoja

600 g vehnäjauhoja

150 g vaaleaa siirappia(laitoin desin~120 g, vaalea loppui kesken, joten jatkoin tummalla)

15 g aniksen siemeniä

15 g fenkolin siemeniä

30 g hiivaa

5 dl vettä

20 g suolaa

50 g voita

Kaada vesi, johon liuotettu hiiva, jauhojen, siirapin ja mausteiden päälle. Vaivaa pienellä nopeudella noin 10 min. Lisää suola ja voi ja vaivaa kimmoisaksi noin 5 min. Kohota 60 min, painele kerran kokoon. Jaa neljään osaa ja pyörittele palloiksi. Anna pallojen levätä liinan alla 5 min. Kauli pyöreiksi leiviksi, nosta pellille, tee keskelle reikä ja pistele. Kohota noin 60 min ja paista noin 15 min 250 asteessa uunissa, johon suihkutettu runsaasti vettä. Jäähdytä ritilällä.


Sitten taisi olla pestopuustien vuoro. Halusin kokeilla ostamiani Sunnuntain kauraisia säpyläjauhoja ja löysinkin Sunnuntain sponssaamasta leivontavihkosesta kivan kuuloisen ohjeen, jota sitten vähän muuntelin. Näihin sain ympättyä myös lopun pippurituorejuuston.

5 dl vettä

20 g hiivaa

1 tl suolaa

1 tl basilikaa

2 rkl hunajaa

kauraisia sämpyläjauhoja

½ dl juoksevaa margariinia

Täyte:

2-3 rkl pippurituorejuustoa

½ dl pestoa

Härkäpapua sarvista -kirja pääsi taas koekäyttöön ansaiten jälleen täyden kympin reseptistään.
Täytyyhän sitä ihmisen nimittäin kurpitsapiirakkaa leipoa, kun kurpitsan kerran on hankkinut. Ohje yhdisti minusta hienosti makeahkon täytteen ja suolaisen, kuitupitoisen pohjan; täydellistä herkkua minun makuuni! En ole järin makeanperso ja tämä olikin juuri sopivaa, ei sellaista äklön makeaa, josta jää loppupäiväksi inhottava olo. Makeasta pitävän kannatta lisätä sokerin määrää.

Kirpparilta vitosella ostamani Hackmanin tarttumaton, uusi piirakkavuoka sai myös ekan tehtävänsä. (Ekassa kuvassa esipaistettu pohja.)

Pohja:

2 dl vehnäjauhoja(laitoin 1 dl vehnäjauhoja ja 1 dl spelttijauhoja)

3 dl grahamjauhoja

1 dl kaurahiutaleita

1 tl leivinjauhetta

1 tl suolaa

½ dl öljyä

2 dl vettä

Täyte:

5 dl kurpitsasosetta(tai 1 l kurpitsakuutioita)

1 dl kaurakermaa

1 rkl perunajauhoja

1 tl inkivääriä

1 tl kanelia

½ tl muskottia

½ dl siirappia

½-1 dl sokeria(laitoin ½ dl inkkarisokeria)

Sekoita pohjan ainekset keskenään ja anna olla kylmässä noin 1 h. Painele piirakka vuoan pohjalle ja esipaista 200 asteessa 10 min. Kaada pohjalle täyte ja paista vielä noin 30 min. Tarjoa jäähtyneenä.

Meillä on huomenna tallilla estekisat ja lupauduin leipomaan sinne jotain myyntiin. Tein hyväksi havaittulla reseptillä(alunperin siskolta peräisin) omppupiirakkaa ja oman luovuuden siivittäämänä kasvispiirakkaa. Pilvi siivosi kaappeja, kun olin siellä viimeksi ja lykkäsi mulle kaikkia hylkiöitä hyllyjen kätköistä, mm. perunasosejauhetta. Minua ei saa kyllä kirveelläkään syömään kyseisestä jauheesta tehtyä muusia, mutta leivontaan sitä vielä voi käyttää... Maistoin pikkupalan piirakkaa ja hyväähän se oli, tuli vähän pitsamainen fiilis. Juuston olis kyllä voinu jättää pois tai sekotta partaäijäseokseen. Nyt se oli vain vähän kuin pieniä kumiläikkiä piirakan pinnalla...

Pohja:

1½ dl turkkilaista jogurttia

1 dl perunasosejauhetta

1-2 dl vettä

½-1 dl juoksevaa margariinia

1 dl kaurahiutaleita

1 dl hiivaleipäjauhoja

1 dl spelttijauhoja

1 tl leivinjauhetta

Täyte:

loraus öljyä

1 minipurjo(omia viljelyksiä, jäivät melko pieniksi... :D)

½ iso paprika

2 valkosipulinkynttä

2 porkkanaa

½ pss maissia

3/4 pss kasvissuikaleita

2 tomaattia

1/3 rs ruohosipulituorejuustoa

basilikaa, yrttisuolaa

3-4 dl turkkilaista jogurttia

3 munaa

½ tl suolaa

mustapippuria

1-2 rkl makeaa chilikastiketta

5 hienonnettua emmentalsiivua (tai juustoraastetta)

Sekoita pohjan aineet ja esipaista pohjaa 200 asteessa 10 min. Pilko kasvikset ja kuullottele öljyssä. Lisää pakastekasvikset ja anna muhia. Lisää myös sulatejuusto, tomaatti ja lopuksi mausteet. Sekoita partaäijä, munat ja mausteet. Levitä pohjalle kasvistäyte ja päälle partaäijäseos. (Ripottele päälle juustoa.) Paista vielä reilu puoli tuntia 200 asteessa.

Peltikadon vuoksi omppupiirakka piti paistaa liian isolla pellillä, joten pohja levisi kuin Jokisen eväät ikään. Tuloksena omppulätty ja ehdin jo vähän masentua, kunnes koemaistatin sitä isille ja äitille; isi kieltäyty antamasta sitä mihinkään kanttiiniin, vaan aiko syödä koko piirakan ite. Helpotuksen huokaus. Massiivinen leivonta sessio oli onnistunut yli odotusten; kaikki onnistui erinomaisesti tiiviistä työtahdista huolimatta. Ja mikä parasta, nautin jokaisesta taikinan teosta!

Pohja:

1 dl leseseosta(½ vehnää, 1/4 kauraa, 1/4 ruista)

1 dl vehnäjauhoja

1 dl spelttijauhoja

1½ dl sokeria

1 tl vaniljasokeria

3/4 dl juoksevaa margariinia

2 munaa

1½ partaäijää(tai muuta kerma-/maitovalmistetta tai vastaavaa kasviperäistä)

Kuivat aineet sekaisin ja rasva, muna ja partaäijä sekaan. Sekoitus tasaiseksi.

Täyte:

3/4 kg omenoita

vajaa ½ dl sitruunamehua

3/4 dl sokeria

1 rkl vehnäjauhoja

1 tl kanelia

1 tl vaniljasokeria

noin 2 rkl juoksevaa margariinia

Kuutioituihin omenoihin sekoitetaan loput aineet. Levitetään uunipellille kaadetulle taikinalle ja paistetaan 175 asteessa noin 40 min.