perjantai 7. marraskuuta 2008

Kikahtava parsakaalikeitto ja hernetahna

Pikaisaan keittoon tuli tosi kiva aromi ja ruokaisuutta kikherneistä, vaikka niitä ei kovin paljoa ollutkaan käytettävissä. Tiistaina kirpparilta hamstraamani ja leviterasiaksi pyhittämäni poksi sai tänään käyttöä. Levitteessä taas oli jotain jouluista, varmaan piparjuuresta johtuen. Aivan ihanaa punajuurileivän kanssa, varmaan myös ruisleipä on aika pop tämän rinnalla. Olen ottanut tahnan ohjeeseen vaikutteita lehtileikekirjastani löytyneestä tuorejuustotahnan ohjeesta(Glorian ruokalehdestä? ..ei täyttä varmuutta), vaikka alkuperäinen oli kyllä aika tavalla erilainen. Olen pohdiskellut kovasti reseptien tekijänoikeuksia viime aikoina ja siksi yrittänyt kirjoittaa reseptien alkuperää postauksiin ahkerasti. Hyvin harvaa reseptiä kuitenkaan noudatan kovin orjallisesti ja se aiheuttaakin hiusten harontaa. Missä menee raja oman ja lainatun reseptin välillä?
P.S. Samaa pohdittiin Maarianverijuuri-blogissa.
Parsakaalisosekeitto (2:lle)
tilkka öljyä
noin 1/4 tl inkivääriä
1 sipuli
2 valkosipulinkynttä
1 peruna
½-1 dl kikherneitä
noin 4 dl vettä
1 tl kasvisliemijauhetta
½ pss parsakaalta (reilu 200 g)
mustapippuria myllystä
tilkka kaurakermaa
Lämmitä inkivääriä öljyssä, kunnes se alkaa tuoksua. Lisää pilkotut sipulit, peruna ja kikhernet ja kuullottele hetki. Lisää vesi ja liemijauhe, samoin parsakaali. Keittele hiljakseen, kunnes kasvikset ovat pehmeitä ja soseuta sitten. Lisää lopuksi halutessasi kerma(ei tosiaankaan välttämätön, hyvää ilmankin; laitoin vain, kun oli pikkujämä jääkaapissa) ja pippuri.
Hernetahna
½ pss herneitä
1 tl hunajaa
1 tl piparjuuritahnaa
ripaus valkopippuria
½-1 dl turkkilaista jogurttia
Kiehauta herneet suolatussa vedessä. Soseuta jäähtyneenä ja lisää loput aineet. Olin hienontanut valkosipulinkin valmiiksi tätä varten, mutta jotenkin unohdin lisätä sen. Olin jo maistanut lopputulosta, ennen kuin huomasin valkosipulin puutteen, mutta oli niin hyvää ilmankin, että kaadoin valtterit keittokattilaan. Ehkä lisään sellaisen oikeasti, kun teen tätä seuraavan kerran.

Ei kommentteja: