torstai 23. kesäkuuta 2011

Snobbailuläjä


Lounaana taas kerran supernälkäisenä lautaselle kasattu salaattiläjä. Tämä kuitenkin on minulle se The Kesäruoka: vaihtelevasti tuoreita vihanneksia, joiden seuraksi jotain proteiinipitoista ja päälle loraus öljyä ja/tai etikkaa kastikkeeksi. Aina riittää uusia yhdistelmiä, eikä kyllästytä koskaan. Olennainen osa on nautintoa on auringonpaiste ja salaatin syöminen ulkosalla. Nyt ollaan valitettavasti jo siinä vaiheessa kesää, että joutuu paikallaan ulkona ollessaan ajattelemaan: "Taivas varjele, mikä sieltä tulee; sieltä tulee säääääääääskiiiii!" Ja kaverit kans...

Tämänpäiväisestä salaattiläjästä astetta lyximmän tekivät ostamani ihanaiset kotimaiset pikkuparsat. Huolimatta kaikista suurista suunnitelmistani parsakauden varalle päädyn aina paistamaan tai grillaamaan parsat ja syömään ne fetan/chevren, mascarponen tai ihan vain voin kanssa. Eipä sillä, liputtaisin kyllä tämän parsan syömistavan puolesta vähän rankemmassakin seurassa. Toivottavasti vielä törmään kotimaisiin parsoihin, olivat sen verran herkkua! Näillä leveyspiireillä se valitettavasti on hyvin harvinaista.


Päivän salaatissa siis...

- jäävuorisalaattia (torjunta-aineläjä, juujuu, mutta aika hyvää tähän aikaan vuodesta..)
- kukkakaalia
- villitomaatteja
- uutta sipulia
- hunajamelonia
- oliiviöljyssä paistettuja parsoja, suolattu ja pippuroitu
- vuohenjuustoa
- sitruunaista oliiviöljyä
- tuoretta basilikaa ja oreganoa

Kuvaamishommat epäonnistuivat tänään aika totaalisesti, mutta tahtoisin kuitenkin esitellä vallan soman yrttiruukkuni, jolle otokseni ei oikein anna oikeutta. Istutin ruukkuun rosmariinin, viinisuolaheinän, basilikan ja oreganon taimet. Paitsi että yrtit ovat lisäkaunistus pihalla, on myös perin kätevää napata siitä lisää makua ulkona aterioinnin lomassa. Grilli- ja syöntikulmauksemme vierellä ruukku onkin juuri oikealla paikallaan.


Kuvaamatta on jäänyt tämä ruokalaji, mutta yrttiruukku on ihan hyvä aasinsilta aiheeseen. Tein viime viikolla kesäsuosikkia jo useamman vuoden ajalta: raparperi-rosmariinikiisseliä. Sain idean joskus siskoltani, joka taas oli bongannut ohjeen jostain lehdestä. Tämä ei suinkaan ole ainoa ohje, jossa raparperi ja rosmariini on yhdistetty onnistuneesti. Ihan hiljattain Kotona-blogin Arleena oli nimittäin valmistanut ihanan kuuloisen ja näköisen raparperikeikauskakun rosmariinilla höystettynä.

Raparperi-rosmariinikiisseli

5 raparperin vartta (noin 5 dl)
1 l vettä
1 rosmariinin oksa
vajaa 1 dl inkkarisokeria
4 rkl perunajauhoja
1 tl vaniljasokeria

Pilko raparperit ja keittele 5-10 min sokerin ja rosmariinin oksan kanssa. Ota pois levyltä, poista rosmariinin oksa. Sekoita perunajauhot vesitilkkaan ja lisää ohuena nauhana koko ajan sekoittaen. Laita takaisin levylle ja kuumenna, kunnes ensimmäiset kuplat ilmaantuvat pintaan. Mausta vaniljasokerilla ja jäähdytä.

1 kommentti:

arleena kirjoitti...

Kulostaa herkulliselta salaattiaterialta, sitä salaatit aina ovat. Niissä ei voi epäonnistua tietääkseni.

Rosmariini-raparperikiisseli on myös klassisen hyvää, tosin rosmariinia harvemmin tulee siihen lisättyä.