maanantai 26. joulukuuta 2011

Kaikki jouluni sopat

Joulupuuroa on tarjonnut kunnon väki aattona, joulupäivänä ja vielä tänään tapaninakin. Meillä on muodostunut tavaksi syödä tuhti puuroateria aamupäivällä, siinä yhdentoista tietämillä, jonka voimin jaksaakin sitten odotella varsinaista ateriaa sinne kuuden tienoille.

Aattona syömme perinteisesti riisipuuron, mutta tänä vuonna ensimmäiselle puurolounaalla lusikoitiin yön yli leivinuunissa hautunutta ohrapuuroa, koska uunia oli satuttu sopivasti lämmittämään aatonaattona. Riisipuuro oli sitten vuorossa vasta joulupäivänä (, jolloin meillä jaetaan lahjatkin siskon ja lapsiensa saapuessa vierailulle). Tapaninpäivä taas on varattu improvisoinille. Viime vuonna keittelin muistaakseni spelttipuuron isoista hiutaleista ja suurimoista, mutta tänä vuonna löin pataan ohraisia aineksia: ryynejä ja suurimoita. Sanoisin, että lopputulema oli parasta puuroa ikinä!



Otti ohrapuuro!

1-2 dl vettä
1 1/2 dl rikottuja ohraryynejä
1 dl rikottuja ohrasuurimoita
n. 1 1/2 l maitoa (kevyttä ja täyttä molempia)
1 tl suolaa

Kiehauta vesi kattilan pohjalla ja lisää ohrat. Lisäile mukaan noin litra maitoa ja anna kiehua hiljalleen. Lisää maitoa tarpeen mukaan. Keittele tunnin verran ja lisää lopuksi suola.


Puuron kaveriksi olen pyöräyttänyt erilaisia jouluisia soppia. Uuniohrapuuron kanssa söimme sekahedelmäsoppaa ja riisipuuron kanssa luumusoppaa eli väskynävelliä. (Meillä päin ei kyllä tällaista nimitystä tunneta, mutta se on minusta sen verran hilpeä, että olen alkanut käyttää sitä.) Sekahedelmä- eli sekametelisoppaan käytetty omenamehu tekee ohjeesta erityisen herkullisen.
Tapanin puurolle tein suosikkisoppaani eli puolukka-vadelmasoppaa. Kirpakka puolukka ja lempeä vadelma ovat lyömätön yhdistelmä, jota tehostetaan kuivatuilla karpaloilla ja jouluisen maun tuovalla kanelilla. Namskis!


Kammottava salama ja kaamos...


Sekahedelmäsoppa

5 dl omenamehua
5 dl vettä
250 g sekahedelmiä (aprikoosia, luumua, omenaa, rusinoita...)
1 kanelitanko
3 tähtianista
2-3 rkl inkkarisokeria
2 tl vaniljasokeria
2 1/2 rkl perunajauhoja

Liota hedelmiä yön yli vedessä. Lisää omenamehu, kanelitanko, tähtianikset ja sokeri ja kuumenna kiehuvaksi. Anna kiehua hiljalleen n. 20 min, kunnes hedelmät nousevat pintaan. Nosta kattila liedeltä, ja kaada nauhana sekaan vesitilkkaan sekoitettu perunajauho koko ajan sekoittaen. Nosta takaisin levylle ja kuumenna, kunnes ensimmäiset kuplat nousevat pintaan. Lisää lopuksi vaniljasokeri ja tarkista maku. Anna jäähtyä.




Luumusoppa

250 g kuivattuja luumuja
1 l vettä
3/4 dl inkkarisokeria
1 rkl sitruunamehua
3 rkl perunajauhoja

Liota luumuja vedessä yön yli. Lisää sokeri ja sitruunamehu, keittele n. 20 min. Nosta liedeltä, lisää vesitilkkan sekoitettu perunajauho ohuena nauhana. Kuumenna nopeasti kiehuvaksi. Anna jäähtyä.




Puolukka-vadelmasoppa

1 dl kuivattuja karpaloita
9 dl vettä
2 dl puolukkasurvosta
n. 3/4 dl inkkarisokeria
1 kanelitanko
200 g pakastevadelmia
1 dl mustaherukkamehutiivistettä (muukin mehu käy)
2 1/2 rkl perunajauhoja
2 tl vaniljasokeria

Anna karpaloiden liota vedessä tunti tai pari. Lisää puolukkasurvos, sokeri ja kanelitanko ja keittele noin 5 min. Ota kanelitanko pois ja aja sileäksi sauvasekoittimella. Laita kanelitanko takaisin, lisää vadelmat ja kiehauta vielä nopeasti. Nosta sitten kattila liedeltä ja lisää mehutiivisteeseen tehty perunajauhosuurus ohuena nauhana sekoittaen. Kuumenna vielä kiehuvaksi, ota pois liedeltä, lisää vaniljasokeri ja jäähdytä.


P.S. Lumihanki on muuten erityisen hyvä, nopea ja taloudellinen sopan jäähdyttäjä!

3 kommenttia:

maama kirjoitti...

Olipas mahtavaa löytää blogisi! Opiskelet siis ravitsemustiedettä Suomessa? Veikkaukseni on, että opiskelet Kuopiossa(?), koska en ainakaan ole kuullut että Suomessa on muita kouluja ko.alan opiskeluun. Miksi siis innostuin? ;>

Itse opiskelen samaa alaa rapakon takana Englannissa ja pidän blogia ravitsemusasioista ja opinnoistani! Olisi valtavan kiinnostavaa kuulla miten maidemme opetuskäytännöt eroavat toisistaan. Kerran jopa suunnittelin, että voisin tulla Suomeen vaihto-opiskelijaksi jotta näkisi kotimaankin opetusmetodit ja saisi perspektiiviä alan asioihin =)Heh. Ehkä se jäänee tekemättä. Mutta maisteriksi voisi kokeilla opiskella Suomessa...

Ihana blogi sinulla kokonaisuudessaan! Hurjasti reseptejä joita voisin kokeilla, vaikken mikään keittiöguru olekaan. Moni on ihmetellyt sitä, että en juuri nauti ruoanlaitosta/leipomisesta ja opiskelen ravitsemusalaa. Mutta tiede ja käytäntö ovat aivan eri asiat ;) Sinä ilmeisesti nautit molemmista?

Mukavaa loppuvuotta sinulle ja parhainta uutta vuotta 2012!

Helmi kirjoitti...

Hauska kuulla, että blogi miellyttää! (:
Opiskelen tosiaann ravitsemustiedettä Kuopiossa, nyt ensimmäistä vuotta. Olen tykännyt kovasti, vaikka vielä ei olla mitenkään kovin syvälle edetty opinnoissa. Päätoimisesti luen Oulussa lääketiedettä, mutta aion kyllä saada paperit ravitsemustieteeltäkin.

Olisi tosiaan mielenkiintoista kuulla opinnoistasi Englannissa! Olen haaveillut post doc paikasta ulkomailla valmistumisen jälkeen ja aion kyllä hakea ensi vuoden jälkeen harjoitteluvaihtoonkin johonkin päin maailmaa.

Tosi kiva blogi sinullakin! Aivan mahtavaa, että olet lähtenyt lukemaan Britteihin! Täytyypä alkaa seuraaman blogiasi, niin saan ainakin jonkin sortin perspektiiviä ulkomaiden opiskeluun.
Olen vähän harkinnut erillisen ravitsmusblogin perustamista, koska sen sortin asiat eivät aivan istu nautiskeluruokien sekaan... :D Voi olla, että sellainen on piakkoin luvassa... (:

Tiede ja käytäntö ovat todellakin eri asiat, mutta näistä käytäntö on minulle näistä kahdesta ehkäse rakkain. (:

Mahtavaa uutta vuotta myös sinulle!

maama kirjoitti...

Moikka moi,

Kiitos palautteesta! Kiva jos jutut osuvat ja uppoavat ja jos blogistani jotain saisi irtikin :) Itsekin aloitin blogini aikoinaan aivan muista aiheista ja luulin ensin jatkavani sitä vanhan aiheen tiimoilta. Ravitsemusasiat alkoivat tulla yhä tärkeämmiksi ja opintoala tulla niin kiinnostavaksi, että jätin entisen blogin suosiolla syrjään ja vaihdoin blogin nimen kokonaan :) Meillä on siinä mielessä päinvastaiset ajatukset, että minulle teoria on merkittävämmässä roolissa =) En ole jauhopeukalo alkuunkaan!

Ravitsemus on tieteenä valtavan kiinnostavaa, ja jotenkin on vaan pakko pistää asiat tärkeysjärjestykseen. Ei ehdi häärätä keittiössä jos haluaa tutkia :>

Kiinnostuksella seuraan kyllä sinunkin blogiasi. On valtavan inspiroivaa kuulla millä lailla saman alan opinnot etenevät eri maissa, etenkin kun ollaan molemmat vielä ekavuotisia :) Hassua muuten: Itse ajattelin suorittaa maisterintutkinnon ehkäpä Suomessa! Vaihdetaan siis paikkoja 2,5 vuoden päästä, heh.

No mutta mukavaa vuodenalkua sinulle sinnepäin ja tsemppiä opintoihin! Palaillaan asioihin!