Se kuplii sittenkin!

Minulla on I-H-A-N-A hapanjuuri! Siitä on tullut ehkä paras ikinäkoskaan tekemäni ja kiitos menee Pain de Martin -blogille. Kannattaa ehdottomasti tutustua, mikäli ruotsin kieli sujuu. Sinänsä juuren tekemisessä ei ollut mitään vallankumouksellista. Vain lasipurkin käyttö juuriastiani oli uutta. Pikkuhiljaa jauhoja ja vettä lisäilemällä, sopivan lämpimässä lopputulos on kuitenkin niin kupliva ja eläväinen, ettei toista tällaista ole keittiössäni nähty.

Ekana leipänä kokeilin Martinin ohjeita seuraillen ruispitoista vuokaleipää, joka onnistuikin oikein hyvin. Kohosi tosi nätisti, eikä muruakaan hiivaa! Olen vieläkin aivan haltioitunut. (:

Hapanjuuri pähkinänkuoressa

1. pv: Sekoita 2 rkl haaleaa (n. 32 asteista) vettä ja 1 rkl ruisjauhoja lasipurkissa. Nosta kansi päälle (älä väännä kiinni) ja aseta lämpimään paikkaan 24 tunniksi.

2. pv: Ravista purkkia illalla ja tarkasta hajusta, onko se alkanut happanemaan. Jatka hapattamista 24 tuntia.

3. pv: Sekoita 1 rkl ruisjauhoja mukaan, anna seisoa 8-10 tuntia (yön yli).

4. pv: Lisää 2 rkl haaleaa vettä ja 2 rkl ruisjauhoja. Illalla juuren pitäisi olla valmis!

Voit säilyttää juurta jääkaapissa, mutta nosta se ennen käyttöä huoneenlämpöön ja ruoki juurta lisäämällä 2 rkl haaleaa vettä ja 2 rkl ruisjauhoja. Juurta ei tarvi olla paljoa purkin pohjalla ennen "ruokinta-annoksen" lisäämistä.

Juuren voi myös pakastaa. Sulattamisen jälkeen menetellään samoin, kuin jääkaapista ottamisen jälkeen.

Hapanleipä

2 rkl hapanjuurta

1 dl haaleaa vettä

1 dl ruisjauhoja

Sekoita ja anna juuren tekeytyä 8-10 tuntia (yön yli).

3 dl vettä

250 g ruisjauhoja

170 g hiivaleipäjauhoja

7 g suolaa

Alusta loput aineet juureen. Kohota taikinaa 3 tuntia, kaada taikina leivinpaperoituun leipävuokaan ja kohota edelleen 1-1,5 tuntia. Paista 250 asteessa 10 min ja 200 asteessa vielä 30-40 min.

Aamupalalla tarjoilin tänään ohrapuuroa, joka oli tehty joskus hamstraamistani ohrapuurojauhoista. Olen aikaisemminkin kokeillut tätä puuroa ja todennut sen varsinaiseksi herkuksi. Mielipiteeni ei ole muuttunut miksikään: samettista ja viljaista herkkuahan tämä oli edelleen!

Lounaalla taas maistelimme Kukkolankoskelta nappaamaamme varrassiikaa, joka on paikallinen erikoisuus. Herkkuahan se on, mitä suurimmissa määrin, ja varsinkin uusien perunoiden (ruotsalaisten tosin), höyrytetyn parsakaalin ja lähialueen tomaattien ja tuoreen kurkun kera tarjoiltuna. Todellista kesäruokaa!

Freesi ruoka, freesimpi mieli

Nams, mikä kukkakaali! Kyllä tämä kesä on juhla-aikaa rehujen rakastajalle. Kasvisten maut ovat niin erilaisia verrattuna talvikauden "ihan hyviin yrityksiin".

Tästä ateriasta tuli niin hyvä ja voimaantunut olo, että eilisen kovasta pyörätreenistä nuutuneet jäseneni saivat uutta puhtia ja kävin heittämässä talviturkin sekä lykin pari tuntia ruohonleikkuria kummitädin pihalla. Suosittelen!

Kukkakaalisalaatti

1 kukkakaali

1 punasipuli

1 iso valkosipulinkynsi

1 iso tomaatti

3 aurinkokuivattua tomaattia

3 rkl seesaminsiemeniä

2 rkl oliiviöljyä

1-2 rkl sitruunamehua

vajaa 1/2 tl suolaa

mustapippuria

1/2 dl hienonnettua persiljaa

Hakkaa kukkakaali hienoksia, silppua sipulit ja tomaatit pieniksi. Sekoita kaikki ainekset keskenään.

Balsamcomarinoidut herkkusienet

250 g herkkusieniä

2 rkl balsamicoa

2 rkl oliiviöljyä

1/2 dl hienonnettua persiljaa

vajaa 1/2 tl suolaa

mustapippuria

Puolita tai lohko neljään osaan herkku sienet. Sekoita marinadin aineksiin ja anna maustua ainakin tunti.

Härkäpavut vinegretillä

3 dl riivittyjä härkäpapuja

3 rkl rypsiöljyä

1 rkl valkoviinietikkaa

1 tl dijon-sinappia

ripaus suolaa ja inkkarisokeria, mustapippuria

Kiehauta pavut nopeasti. Sekoita sitten vinegretti papuihin ja anna vetäytyä hetki.

Lautaselta löytyi näiden kolmen komponentin lisäksi frisee-salaattia, herneenversoja ja paprikaa.

Vihreä kesäpäivä

Kesäkuun ensimmäinen alkoi kohtalaisen kurjassa säässä, vettä on tullut kuin saavista kaatamalla aamuvarhaisesta asti. Iltapäivällä sade kuitenkin laantui ja pikku hiljaa aurinko alkoi kurkistella pilviverhon hälvetessä. Saatiin aikaiseksi kunnon lenkkisää ja kävin ihanalla tunnin hölkällä uusilla lenkkareilla. (Virhe, virhe! Toisen jalkapohjan arven kohdalta iho meni melkein rikki ja nättiä vesikelloahan tuo pukkaa. Olisi pitänyt malttaa pitäytyä joko lyhyemmässä lenkissä tai kävelyssä näin aluksi.) Sateen jälkeen luonto oli entistä vihreämpi ja tuoksu oli huumaava, mikä nosti mielialan aivan uusiin sfääreihin.

I alla fall, sfääreissä tai ei, nälkähän tuossa urheillessa tulee ja iltaruoaksi laitoin ihanan vihreää speltittoa kesän virallisen alkamisen kunniaksi. Kaunista ja maukasta! Aina näin kesän tullen, minussa herää entistä suurempi esteetikko ja visuaalinen nautiskelija ruoan suhteen. Kaikki tuoreet vihannekset ovat niin kauniita, täynnä väriä ja ravinteita, että niistä nauttii joka solullaan, kaikilla aisteilla. *onnellinen virne naamalla, tyytyväistä hyrinää ja tuhinaa*

Kesäspeltitto

oliiviöljyä

1 sipuli

2 valkosipulinkynttä

2 dl risottospeltiä

4,5 dl kasvislientä

1 tl valkoviinietikkaa

100 g pinaattia

500 g vihreää parsaa

100 g herneitä

3/4 dl saksanpähkinöitä ja auringonkukansiemeniä

1 tl sitruunankuoriraastetta

1 tl rakuunaa

musta- ja valkopippuria

suolaa tarvittaessa

Kuullota speltti ja sipulit öljyssä, kunnes speltti ja sipuli ovat kuultavia. Lisää kasvislientä vähän kerrallaan imeyttäen nestettä samalla. Keitä spelttiä noin 20 minuuttia, lisää sitten pinaatti, paloiteltu parsa (poista tyvien puumainen osa) sekä pähkinät ja siemenet. Mausta ja lisää lopuksi herneet. Tarkasta maku.

Tuitui!

Onko söpömpiä tomaatteja nähty?!

Nämä nättimykset ovat hollantilaisia villitomaatteja, joiden oletan olevan jotain jalostamatonta lajiketta. Mikä näkö ja mikä maku! Tällaisia näkisin lautasellani mielelläni useamminkin.

Uhrasin tomskut lounaalla tarjoiltuun lisäkesalaattiin. Söimme samalla loput uunijuurekset ja vuohipihvit.

Villitomaattisalaatti

1/2 kerää jäävuorisalaattia

250 g villitomaatteja

pätkä kesäkurpitsaa

pätkä kurkkua

1 keltainen paprika

1/2 pss pakasteherneitä (kaada kiehuva vesi päälle, niin sulavat näppärästi)

1 prk voipapuja (n. 240 g papuja)

sitruunaista oliiviöljyä

Vuohipihvit ja se sama vanha

Tiedän, tiedän, tämä on aika nähty juttu tässä blogissa, mutta se vaan ei koskaan kyllästytä. Puhe on siis uunijuureksista, jotka pyöräytin vuohen jauhelihasta tekemieni pihvien lisukkeeksi. Vuohen jauheliha on hankittu Sodankylästä luomupiirimme yhteistyökumppani Petri Sinkkoselta. Liha paljastui oikein maukkaaksi! Hieman lammasmainen, ehkä aavistuksen miedomman makuinen. Hetken mielijohteesta lätkäisin nokareen minttuhyytelöä mukaan jauhelihataikinaan, kun löysin jääkaapista purkillisen. Ei ollut huono veto ollenkaan!

Pihvit vuohenjauhelihasta, uunijuurekset ja kermaviilikastike

300 g vuohen jauhelihaa

1 kananmuna

1 tl minttuhyytelöä

1 iso valkosipulinkynsi hienonnettuna

1/2 tl suolaa

musta- ja valkopippuria

1 bataatti

2 punajuurta

2 punasipulia

2 isoa porkkanaa

1 palsternakka

1 tl timjamia

1/2 tl rosmariinia

1/2 tl suolaa

mustapippuria

2 rkl kp rypsiöljyä

1-2 tl hunajaa

1 prk kermaviiliä

1 dl hienonnettua persiljaa

5 tippaa tabascoa

yrttisuolaa, mustapippuria

1 tl hunajaa

Kuutioi juurekset, lohko sipulit ja sekoita pellillä mausteisiin, hunajaan ja öljyyn. Laita uuniin 225 asteeseen.

Sekoita jauhelihataikinan ainekset keskenään. Muotoile ne pihveiksi mukaan juuresten kanssa, kun ne ovat kypsyneet 15-20 min. Jatka paistoa vielä noin 15 min, kunnes juurekset ja pihvit ovat kypsiä.

Sekoita kermaviilikastikkeen ainekset keskenään.

Tarjoile salaatin kanssa:

Lisäkesalaatti

frisee-salaattia

kesäkurpitsaa kuutioina

kirsikkatomaatteja

cashepähkinöitä

oliiviöljyä

valkoista balsamicoa

Nokkuspokkus

Eilen kerätyt nokkoset pääsivät tänään pannulle. Tarkoitus oli laittaa ruokaan myös vihreitä linssejä, mutta nälkä oli sen verran huomattava, etten jaksanut alkaa odottelemaan linssien kypsymistä. Nokkoset olivat kuitenkin sen verran ihania, että käyn kyllä keräilemässä niitä lisää asap! Toteutuslistalla ovat vielä ainakin nokkospiirakka ja nokkoskeitto. To be continued...

Nokkos-sienipannu

1 iso punasipuli

2 valkosipulinkynttä

250 g tummia herkkusieniä

n. 1 l nokkosia

oliiviöljyä

200 g vihreitä papuja

suolaa, mustapippuria, kirveliä

1 rkl sitruunamehua

pieni kourallinen saksanpähkinöitä

Ryöppää nokkoset (1-2 min kiehuvassa vedessä). Valuta ja purista kuivaksi. Suikaloi sipuli, hienonna valkosipuli ja lohko herkkusienet. Freesaa sipulit ja sienet öljyssä, lisää nokkoset, pavut ja pienityt pähkinät. Mausta.

Muistin syödessäni jääkaapissa möllöttävän vuohenjuustopalan, jonka murustelin vielä ruoan joukkoon. Täytyy sanoa, että teki aika gutaa. (:

Kesällä on kiva lomailla!

Jipii, nyt se on koittanut! Kesäloma ja kokonaiset kaksi kuukautta aikaa tehdä mitä mieleen juolahtaa. Tosin, nyt kolme päivää lomailleena, tuntuu aika ajoin siltä, että tekisi mieli opiskella. Siis onko omituisempaa otusta tavattu... Opiskeluintoni (joka muuten yleensä herää erityisen vahvana, kun ei ole pakko lukea) olen ajatellut kanavoida pääasiassa kielten opiskeluun: saksan kertaamiseen ja espanjan kehittämiseen.

Viime viikot ovat menneet lukiessa tentteihin ja ravitsemustieteen pääsykokeeseen, joten kokkailuhommat ovat jääneet vähän vähemmälle. Tänään otin vähän menneitä viikkoja takaisin ja olenkin viettänyt lähes koko päivän ruoan parissa, tavalla jos toisellakin.

Aamupuuron jälkeen suunnistin ulos tyhjentämään kompostin valmista multaa kasvimaalle ja keräämään nuoria nokkosia. Sen jälkeen vuorossa oli lounaan valmistus. En voinut eilen ohittaa herkullisen näköistä (unkarilaista tosin) varhaiskaalikasaa kaupassa käydessäni, joten päivän pääaterialla tarjoilin kaalilaatikkoa. Rasiallinen käyttöön pääsyä odottelevaa luomuporsaan jauhelihaa pääsi mukaan ja lopputulos olikin oikein herkullinen. Kaalilaatikon voi tehdä monella tavalla, mutta oma ehdoton suosikkini syntyy pikapaistamalla kaalisuikaleet ennen uuniin laittamista. Kaalin voisi myös keittää lihaliemessä, mutta ajatuksena se ei tunnu minusta ollenkaan yhtä houkuttelevalta. Lopputulos lienee hieman hikinen ja freesi, kun taas värinsä säilyttänyt kaali herauttaa heti veden kielelle.

Kaalilaatikko (4:lle)

300 g luomujauhelihaa (porsasta)

2 sipulia

1/2 tl sellerisuolaa (tai normisuolaa)

mustapippuria

1 tl basilikaa

1 tl meiramia

1 varhaiskaali (noin 1 kg)

rypsiöljyä

1,5 dl ohrasuurimoita

n. 3 dl vettä

1/2 tl suolaa

1-2 rkl täysruokosokeria

2 dl ruokakermaa

ruiskorppujauhoja

Laita ohrasuurimot kiehumaan suolaveteen, imeytä vesi suurimoihin. Ruskista jauheliha ja hienonnettu sipuli, mausta sellerisuolalla, pippurilla sekä yrteillä. Kaada sekoituskulhoon. Lisää pannulle vähän tarvittaessa rypsiöljyä ja paista kaali pikaisesti kahdessa erässä. Sekoita keskenään kaali, jauhelihaseos, ohra ja sokeri. Tarkasta maku, lisää tarvittaessa suolaa. Kaada uunivuokaan, valuta päälle ruokakerma ja ripottele pinnalle korppujauho. Paista 225 asteessa 15 min, laske lämpö sitten 175 asteeseen ja jatka n. 40 min.

Lisäkkeenä oli juuresraastetta, puolukkasurvosta ja tomaattilohkoja. Juuresraaste oli oikein hyvää. Laitoin siihen porkkanaa, naurista, omenaa sekä ranskalaista kastiketta, jonka sekoitin rypsiöljystä, omenaviinietikasta, sinapista, hunajasta, suolasta ja pippurista.

Iltapäivällä kävin shoppailemassa herkkuja Haaparannan ICA Maxista. Sinne oli ilmestynyt pakasteallas, jossa oli neljässä laarissa marjoja: mustikoita, mansikoita, karhunavatukoita ja vadelmia. Kaikki, paitsi vadelmat, olivat vieläpä luomua! Marjoja sai kauhoa tukeviin paperipusseihin ja sitten punnita. Hinta oli mielestäni ihan kohtuullinen, 99 kruunua/100 g. Aika mukava säkillinenhän niitä lähti mukaan, kun oman pakastimen aarteet ovat päässeet jo loppumaan.

Kärryyn pääsi myös mm. luomumaksapasteijaa (salainen paheeni, herkkua näkkärin päällä raikkaan salaatin ja kurkun kanssa!) ja kivaa jauhoseosta. Siitä leivoin myöhemmin leipää, josta tulikin vallan maistuvaista.

Peltileipä

5 dl vettä

20 g hiivaa

1 omena raastettuna

2 dl kaurahiutaleita

2 dl spelttijauhoja

1 dl hiivaleipäjauhoja

1 dl spelttihiutaleita

0,5 dl seesaminsiemeniä

3/4 dl auringonkukansiemeniä

reilu 1 tl suolaa

1/2 dl rypsiöljyä

kuitupitoista jauhoseosta, esim. tätä

vettä, kurpitsansiemeniä

Liuota hiiva veteen, lisää omenaraaste, kaurahiutaleet ja hiivaleipä- ja spelttijauhot. Anna herätä 30-45 min. Lisää spelttihiutaleet, siemenet, suola, öljy ja alusta sekaan jauhoja. Älä tee liian paksua taikinaa. Kohota reilu tunti.

Levitä taikina uunipellille ja kohota taas noin 45 min. Voitele vedellä, ripottele päälle kurpitsansiemeniä ja paista 200 asteessa noin 30 min.

Vanhempien tyhjyyttään ammottavia pullavarantoja tuli myös täydennettyä. Ihan peruspullataikinan tein, inkkarisokerista ja hiivaleipäjauhoista. Toisesta puolesta syntyi korvapuusteja ja toisesta vanilja-puolukkapullia (levylle purkki vaniljarahkaa ja 1,5 dl puolukoita, joihin sekoitettu 2 tl inkkarisokeria ja 2 tl perunajauhoja). Hyvin näkyivät uppoavan.

Itselleni ja äidille laitoin iltaruoaksi salaatit. Ruotsalainen jäävuorisalaatti maistui tosi hyvältä, oli kuinka ravinneköyhää tahansa. Myös pikaisesti paistettu kesäkurpitsa kutitteli mukavasti makuhermoja.

Halloumi-kesäkurpitsasalaatti (2:lle)

jäävuorisalaattia

1 avokado

3 minipaprikaa

1/2 rs helmitomaatteja

6 paksua siivua kesäkurpitsaa

oliiviöljyä

suolaa, mustapippuria

n. 80 g halloumia

sitruuna-oliiviöljyä

Revi salaatti, pilko avokado ja paprikat, puolita tomaatit. Levitä kahdelle lautaselle. Laita kesäkurpitsasiivut neljään osaan, paista pikaisesti pannulla ja mausta lopuksi suolalla ja pippurilla. Lisää kesäkurpitsat salaattilautasille ja paista vielä halloumiviipaleet molemmin puolin ennen salaattiin lisäämistä. Pirskota päälle sitruunaista oliiviöljyä.

Tässä vielä tentinjälkeissalaatti, josta olen näpännyt kuvan. Aika perussettiä: salaattia, uunissa kypsennettyjä punajuuria vuohenjuustolla, avokadoa, minipaprikoita, tomaattia. Paahdoin uunissa myös valkosipulinkynsiä, jotka pusertelin punajuurien sekaan. Kastikkeeksi valuttelin balsamicoa ja oliiviöljyä, tosin kuvan ottamisen jälkeen, koska balsamico ei ihanasta maustaan huolimatta juuri kaunista värikästä salaattia...