Protskupommi

Nyhjäse tyhjästä –päivä. Jääkaapista löytyi parhaat päivänsä nähnyt purjo ja kämäsiä porkkanoita. Kananmunia on edellisestä luomupiirin tilauksesta edelleen jäljellä aika paljon. Linssipussin jämä ja vanhat pähkinät. Eipä siinä paljon muuta tarvita.

Protskupommi yhdelle (nälkäiselle=Helmille)

2 valkosipulinkynttä
oliiviöljyä
1 purjo
3 porkkanaa
n. ¾ dl vihreitä linssejä
½ tl korianteria
loraus vettä (n. ½ dl)
½ tl suolaa
mustapippuria
1 tl yrttimaustetta (Sonnentorin sekoitus: nokkosta, persiljaa ja vähän vaikka mitä)
6 saksanpähkinää
tilkka (vajaa 1 rkl) sherryviinietikkaa
1 kananmuna

Suikaloi purjo, viipaloi porkkanat ohuiksi, hienonna valkosipulinkynnet. Freesaa öljyssä, lisää linssit ja korianteri, jatka vielä hetki. Lisää loraus vettä, yrttimauste ja suola, anna hautua 10-15 min. Lisää pannuun pippuri, rouhitut pähkinät ja etikka. Sekoittele ja siirrä seos pannun reunoille. Riko keskelle kananmuna, anna hyytyä 3-5 min (tai jotain sinne päin..).

Vegaanisenakin, eli ilman kananmunaa, tämä on kiva pikaruoka. Lisäkkeeksi raastoin kaalta (yllätys!), omenaa ja naurista, joille sekoitin kastikkeen seesamiöljystä, tahinista ja sitruunamehusta.

Eilen kävimme ystävien kanssa illastamassa ravintola Pannussa, Oulun Stockmannin alakerrassa. Pannu on mielestäni hinta-laatusuhteeltaan Oulun parhaita paikkoja ja myös palvelu on ainakin omien kokemuksien mukaan ollut aina ystävällistä. Kasvisruokailijalle on tarjolla salaattia, pastaa ja pizzaa, joten siinä suhteessa ravintolalla olisi hieman parantamisen varaa.

Tällä kertaa söin salaattipöydästä alkusalaatin ja pääruoaksi paahdettua sinipallasta, sahramiaiolia ja bataattipyreetä vuohenjuustogratinoitujen juuresten kera. Salattipöytä on Pannussa erittäin hyvä, olisin melkein voinut ottaa sen pääruoaksikin. Alkupalasalaatille varattu lautanen on hurjan pieni (ainakin minun ruokahalulleni) ja siihen tekee vähän tiukkaa mahduttaa kaikkia sortteja. Toisaalta annos on kooltaan juuri sopiva ruokahalun herättämiseen, mikä alkuruoan todellinen funktio onkin.

Vähän epäilytti tuo sinipallaksen alkuperä ja kyselinkin tarjoilijalta siitä. Hän muisteli sen olevan Atlantilta kalastettua ja eettisyyttä hän selvitti keittiöstä saakka. Tarkkaa vastausta kalan eettisyydestä hän ei kuitenkaan osannut antaa. Ainoastaan muisteli sen olevan hyvä valinta silläkin mittarilla mitattuna. Pienen googlettamisen perusteella en hirveästi viisastunut asiassa, mutta vähän huonolta valinnalta haiskahtaa, koska sini- eli gröönlanninpallaksen kalastamiselle on asetettu kiintiöitä. Kala oli kyllä hyvää, vaalealihaista ja rakenteeltaan hieman lipeäkalamaista. Sahramiaioli mehevöitti sitä mukavasti ja yhdessä ne olivatkin mainio kombo.

Juurekset näyttävät kuvassa enemmän jälki- kuin pääruoalta, mutta sitä se punajuuri-vuohenjuustoyhdistelmä teettää. Hyviä olivat, aavistuksen enemmän suolaa olisin kaivannut. Tosin se koski lähinnä niitä juureslohkoja, joiden kohdalle oli sattunut vähemmän täyteläistä vuohenjuustokuorrotetta.

Pääruoan rinnalla upposi lasillinen chileläistä luomu valkkaria(Cono Sur Organic Sauvignon blanc).