Talvipäivän lämmittävä keitto

Aah, tämä on ruokaa isolla ärrällä! Ajatus tämäntyylisestä keitosta on pyörinyt mielessä siitä asti, kun bongasin saksalaisessa Essen und Trinken -lehdessä olevan ihanan sopan. Rehti maalaishenkinen keitto, jossa on juureksia, papuja, vehnäsuurimoita, savukylkeä... Omskis. Tänään kokeilin sitten omaa versiotani vanhempieni luokse saavuttuani ja keitto oli juuri niin hyvää kuin kuvittelinkin.

Lämmittävä maalaiskeitto

200-300 g savukylkeä (Pirkan luomu)

1,5 l vettä

2 laakerinlehteä

4 katajanmarjaa

7 maustepippuria

7 valkopippuria

3 tl kuivattuja yrttejä, kuten persiljaa, kirveliä ja rakuunaa (myös bouquet garni vois sopia tähän, jos tuoreita haluaa käyttää)

reilu 1 tl suolaa

4 pikkusipulia

4 valkosipulinkynttä

4 porkkanaa

pala (n. 1/4) lanttua

1 palsternakka

4 perunaa

n. 1 1/2 dl spelttihelmiä

2-3 dl keitettyjä mustasilmäpapuja (valkoiset suuret pavut voisivat myös olla aika pop)

sellerisuolaa

Laita kylkipala kokonaisena kattilaan, lisää kiehuva vesi ja mausteet ja anna kiehua n. 15 min. Lisää sipulit, juurekset ja speltti ja jatka keittämistä n. 20 min, kunnes juurekset ovat pehmeitä. Ota liha pois keitosta, paloittele (voit jättää pahimmat läskit pois) ja lisää keittoon. Lisää myös pavut ja viimeistele keitto sellerisuolalla sopivan suolaiseksi. Kiehauta vielä, että pavut lämpenevät ja ehtivät imeä makua liemestä ennen tarjoilua.

Isäni katseli hieman vinosti minua, kun nakkasin savukylkikimpaleen pataan: "Sie olet kyllä menny ihan sekasin viime aikoina..." Tällä hän viitannee aikaisempaan rasvakammooni. Nykyinen ruokafilosofiani on enemmänkin hyvää oloa silmille, mielelle ja ruumiille. Suurin osa syömästäni ruoasta on oikein terveellistä (ainakin useimmilla mittareilla mitattuna), mutta se tuottaa minulle myös suuresti henkistä mielihyvää ja fyysistä hyvää oloa. Kyllä se kroppa vaan tietää, mitä kannattaa suuhunsa pistää, kun osaa vaan kuunnella. Esim. sokerihöttömätöstä saa (ehkä) hetkellisesti nautintoa, mutta myöhemmin tulee lähinnä kalvava ja huono olo, eikä sellaista siksi juurikaan tule nautittua. Vihreitä asioita, kuten parsakaalia, kohtaan taas tulee joskus suorastaan himo, kroppa huutaa sitä vihreyttä ja kaikkia tehoaineita, joita ihanat vihannekset sisältävät. Tämä savukylkisoppa ei nyt ehkä terveellisimmästä päästä ole, mutta voi pojat, kun lautasellinen höyryävää keittoa maistui hyvältä pakkaslenkin jälkeen! Liemi oli täyteläinen yrttien, juureksien ja savukyljen maustama liitto ja liemestä makua imeneet pavut ja lihapalat toivat mukavaa tuntumaa. Ei näin hyvän mielen tuottava keitto voi olla kuin terveellinen!