Oulusta muistaakseni joskus shoppasin jänskän näkösiä "mustaherukkaraksuja". Virallinen myyntinimike Juntulan 4 viljan mustaherukkamurot. 35% mustaherukkaa, kauraa, ohraa, vehnää, ruista. Ei mitään muuta. Ja ovatpa vietävät vielä aika hyviäkin! Varsinkin soijajogurtin kanssa tykkään niitä popsia(mitä nyt en tykkäis sen kans vedellä...).
Rahka oli vähän semmonen epätoivoinen yritys päästä eroon Keijun mustikkasoijajogurtista. Meän kyläkaupan kylmäkaappiin oli sitä ilmestyny ja säälistä ostin purkit mustikkaa ja mansikkaa, kun todennäköisesti sitä ei kovin moni muu täällä päin ostele. Ne tuli hyllyyn varmaan 2-3 viikkoa sitten ja vieläkin on purkkirivit aika koskemattomia, joten ei arvaukseni ihan metsään mennyt. No, kuitenkin se on makuuni liian makeaa, mikä ei ollut kovin suuri yllätys. Maustamattomalla soijajogurtilla olen sitä kuitenkin lantrannut ja ihan ookoo on silloin ollut. Purkki oli ollut ehkä vähän luvattoman kauan avattuna, joten aattelin pistää sen kerralla johonki, ja kun yksinäinen rahkapurkki vielä möllötti kaapissa, niin sekoitin ne keskenään. Mukaan vielä mustikoita ja ruppanoita tummia viinirypäleitä. Ihan jees, vaikka rahka maistuki aika pitkän tauon jälkeen vähän oudolta. Lisäsin toisella syöntikerralla vielä hyvän läjän mansikoita, niin johan alkoi upota.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti