lauantai 13. helmikuuta 2010

Raw stuff


Tässä joku viikko sitten päätin aloittaa pienen ruokavaliovertailun. Yllättäen ensimmäisenä kokeiluun pääsi raakaruokavalio. Erittäin paljon raakaa syön kyllä muutenkin, mutta halusin kokeilla ihan puhdasta raakailua. Viikko alkoi loistavasti: olo oli hyvin energinen ja kaikkivoipa. Olin valmis jatkamaan raakaruoalla hamaan loppuun saakka. Kunnes... Tuli elämän ilta. Ei nyt sentään aivan, mutta vähän siltä kyllä tuntui. Torstain tienoilla voimat alkoivat loppua. Pyöräillessä tuntui, kun perään olisi köytetty tonnin painoinen kuorma ja hengästyin pikku mäestäkin. Nälkä oli koko ajan, huolimatta siitä, että annoskokoni veivät mahalaukkuni venymiskyvyn äärirajoilleen.
Lauantaina olin niin puhki, että oli pakko lopettaa. Aloin taas syödä perustyylillä: mukana viljatuotteita, papuja ja soijatuotteita, jogurttia, juustoa ja lämpimiä kasvisruokia sekä jonkin verran kalaa, lihaakin, kun sitä eteen sattuu. Olo alkoi parantua silmissä. Sain takaisin supervoimat, jotka saavutin raakailun alussa, mutta nämä voimat eivät ehtyneet muutaman päivän kuluttua. Lopputulos: vanhassa vara parempi.
Voi olla, että koostin raakaruokavalioni vähän väärin. Todennäköisesti söin liikaa "pelkkiä rehuja" ja liian vähän pähkinöitä ja muuta energiapitoisempaa tavaraa. Liikun kuitenkin aika paljon sekä hyötyliikunnan muodossa että tarkoitusperäisemmin, joten energiavajetta kehittyy helposti. Oli miten oli, niin raakaruoka on edelleen ja tulee toivottavasti aina olemaankin tärkeä osa ruokavaliotani. Kuten olen joskus aikaisemmin todennutkin, en haluaisi noudattaa mitään kovin rajoittunutta ruokavaliota taustani takia.
Toisaalta syynä on myös se, että rakastan ruokaa. Rakastan monipuolista ja vaihtelevaa ruokaa, erilaisia reseptejä ja niiden tuunaamista. Vaikka raakaruokakin voi olla hyvin vaihtelevaa, minulle olisi suuri isku, jos valtaosa keittokirjakokoelmani resepteistä olisi yhtäkkiä käyttökelvottomia. Erityisen läheinen suhde minulla on leipomiseen, varsinkin leivän leivontaan. Olivat viljatuotteiden vaaroista puhuvat oikeassa tai eivät, aion pistellä ruislimppua kiduksiini, kunnes kuolema meidät erottaa.

Raakasmoothieita ja -puuroja olin kokeillut jo aikaisemminkin, mutta nyt niistä on tullut pysyvä osa ruokavaliotani. Ainoa hidaste suhteemme etenemiselle on ollut tehosekoittimeni. Niin mainio kapistus kuin se onkin, niin lähes tulkoon aina saan taistella varttitunnin aparaatin kanssa saadakseni ainekset muusiksi. Terät eivät jostain syystä millään tahdo tavoittaa aineksia ja siinä ne sitten pyörivät tyhjää. Vähän väliä saan survoa aineksia syvemmälle ja sitten taas pyöräytys, jolloin pikku satsi ehkä soseutuu. Sitten taas kone seis, survontaa syvemmälle, pikku pyöritys, seis, syvemmälle, päälle, seis..... AAARRGGHH!! Onko kenelläkään samanlaisia ongelmia tai, mikä vielä parempaa, niksejä ongelmasta eroon pääsemiseksi? Onko kyse mikseristäni(Braunin PowerBlend http://www.braun.com/global/household/food-preparation/jug-blenders-powerblend/models.html) vai sössinkö tässä itse?

Tämmöisiä puuroja(tykkään lusikoida, joten smoothieista teen yleensä puuro-nimikkeen alle mahtuvia mössöjä) olen kuitenkin taistellut aamiaskulhooni.

Omena-selleripuuro

2 pienehköä omenaa
kuorallinen tammenlehväsalaattia
2 sellerin vartta
2 aprikoosia sekä pikku kourallinen manteleita ja hampunsiemeniä liotettuna yön yli
2 tl maca-jauhetta
1 tl agave-siirappia
2 tl kylmäpuristettua kookosöljyä
päälle mantelilastuja


Puolukkainen pöperö

2 dl puolukoita
pieni banaani
kourallinen lollorossoa
2 rkl liotettuja hampunsiemeniä
1 tl hunajaa
1 iso taateli liotettuna
1 tl kaakaonibsejä


Mustaherukkamätky

1 1/2 dl mustaherukoita
muutama parsakaalen kukinto varsineen
1 iso päärynä
pikku kourallinen liotettuja cashew- ja parapähkinöitä
1 rkl gojimarjoja
2 tl kookosöljyä
1 tl agavea

Tattarituorepuuro

1/2 dl tattarisuurimoita liotettuna yön yli
1 iso viikuna, 1 rkl pellavansiemeniä ja 2 rkl hampunsiemeniä liotettuna yön yli
1 tl agavea
tarjoiluun marjoja, esim. karviaisia

Yogi-teetä on tullut litkittyä eri muodoissa enemmän ja vähemmän. Tätä ei voi liikaa ylistää! Green-chai on ehkä ultimate-favourite tällä hetkellä.

Vielä pikaisesti pari salaattia. Savoijin- ja punakaalen yhdistelmästä saa tosi kaunista ja herkullista salaattia. Kannattaa kokeilla!

Punavihreä kaalisalaatti (Kotimaisten kasvisten reseptin pohjalta)

noin 400 g puna- ja savoijinkaalta kumpaakin suikaloituna
1 punasipuli suikaloituna
2 omenaa raasteena
6 aprikoosia hienonnettuna
1,5 dl saksanpähkinöitä rouhittuna
1 dl rypsiöljyä(kylmäpuristettua, totta kai)
0,5 dl omenatäysmehua
3 rkl omenaviinietikkaa
1 tl suolaa
1 rkl hunajaa
mustapippuria

Sekoita suola kaalisuikaleisiin ja valmistele muut aineet sillä aikaa. Lisää loput aineet, sekoita hyvin ja anna maustua jääkaapissa useamman tunnin, mielellään yön yli.

Pirteä porkkanasalaatti

4 isoa porkkanaa raasteena
kourallinen oliiveja hienonnettuna
0,5 dl rusinoita ja 0,5 dl auringonkukan siemeniä liotettuna
3 rkl sitruunamehua
4 rkl oliiviöljyä
suolaa, mustapippuria, ripaus cayannea ja korianteria

Sekoita ainekset ja anna maustua jääkaapissa.

Yleellinen sharon-fetasalaatti (huomatkaa Keniasta tuodut ihanat norsu-salaatinottimet)

0,5-1 ruukkua kahta eri salaattia (lehti- ja tammenlehvä)
1 kurkku
3 sharonia
100-150 g fetaa
kourallinen cashewpähkinöitä paahdettuna
oliiviöljyä ja valkoviinietikkaa

Revi salaatit pohjalle ja kaada päälle kurkkukuutiot. Valuta vähän öljyä ja etikkaa. Lisää sitten kuutioitu sharon, murennettu feta ja paahdetut pähkinät.

Paljon olen viime aikoina syönyt myös kiinankaalta, jolla olen ikään kuin korvannut jäävuorisalaatin. Tässä yksi annos kiinankaalesta, ananaksesta, hapankaalesta(himoitsen!), kukkakaalesta, paprikasta, tomaatista ja grillatusta lohesta(uunin grillivastuksilla, maustettu suola, valkopippuri, sitruunamehu, kuivattu minttu), jota en kerta kaikkiaan voi vastustaa, kun poistossa näen. Pienisuuri paheeni.

Jäi tässä kaikessa hässäkässä ilmoittamatta pääasiallista ilmoitusluontoista asiaani. Tänä keväänä voivat taas postaukset olla vähän harvassa kiireiden takia: luen jälleen pääsykokeisiin. Viime keväänäkin oli niin kivaa... :D On mulla muukin päämäärä kuin itseni viihdyttäminen. Toivon nimittäin voivani aloittaa ravitsemustieteen opiskelun ensi syksynä Kuopiossa - lääkiksen rinnalla. Huhuu, kuulostaa niin mielettömältä, että sukat alkavat pyöriä jaloissa, kun vain ajattelenkin asiaa. Hulluksi ovat sanoneet, mutta onhan se periaatteessa mahdollista, jos järjestelee hyvin ja hoitaa hommansa kunnialla. Aika jänskää kyllä... Wish me luck! (:

Ei kommentteja: