Vielä kerran!

Vielä yksi vähän jouluinen postaus, mutta olkoon se viimeinen tältä vuodelta!

Alla näkyvä ateria tarjoiltiin toisena adventtina, mutta nämä reseptit sopivat mielestäni muinakin vuodenaikoina tarjottaviksi. Onhan tässä myös loppiainen tuloillaan, jolloin ainakin meillä syödään hieman jouluhtavaa ruokaa. Samalla aterialla nähtiin myös edellisestä postauksesta tutut pehmeä juuresvuoka ja jääkellarin siika. Reseptit siis peräisin Makusta 6/12.

Punajuuri-sienisalaatti

300 g suolasieniä (Pirkan haaparouskukuutioita + noin 1/2 tl suolaa)
1 pieni punasipuli
1 dl etikkapunajuuria kuutioina/suikaleina
200 g ranskankermaa (mulla 120 g smetanaa ja vajaa 1 dl kermaviiliä)
1/4 tl mustapippuria
(lisäsin myös ripauksen inkkarisokeria ja hienonnettua ruohosipulia)

Jos käytät oikeita suolasieniä, liota niitä kylmässä vedessä useampi tunti. Valuta hyvin ja hienonna.
Kuori ja hienonna sipuli. Sekoita salaatin ainekset keskenään. Anna maustua jääkaapissa ainakin pari tuntia.




Kahden lohen pyörykät

1 dl kermaa
1/2 dl ruiskorppujauhoja
500 g logifileetä
1 muna
1 rkl sitruunamehua
1/2 tl suolaa
172 tl mustapippuria
150 g kylmäsavulohta
1 dl hienonnettua tilliä

Sekoita kerma ja korppujauhot, annan turvota. Hienonna lohet veitsellä. (Jos omistat monitoimikoneen, niin elo on tässä vaiheessa huomattavasti helpompaa.) Sekoita keskenään kalat, muna, sitruunamehu, suola ja pippuri sekä tilli. Muotoile kostutetuin käsin pyöryköiksi ja paista 225 asteessa 10-12 minuuttia.




Sekalaisessa salaatissa oli...

- vuonankaalta ja tammenlehväsalaattia
- granaattiomenaa
- kurkkua
- leipäjuustoa
- paahdettuja pekaanipähkinöitä
- sitruuna-oliiviöljyä

Joulublues

Nyt meinaa iskeä joulunjälkeinen masennus - kaikki kiva touhu on jo ohi, ennen kuin edes pääsin kunnolla vauhtiin! :(
Toisaalta, joulun jälkeen voi hankkia itselleen luvatun post-joululahjan (eli tässä tapauksessa kahvimyllyn) ja voi suunnitella kivoja touhuja ilman, että on kiire minnekään, ja voi nauttia vielä jatkuvasta talvesta ja voi alkaa suunnitella ensi kesää, näin muutaman seikan mainitakseni. Ehkä elämällä on edelleen tarkoitus.

Palataanpa vielä hetkeksi siihen isoon Jiihin, joka vietettiin tänä vuonna hyvinkin talvisissa tunnelmissa. Oli se myös parhaita kokemiani jouluja, joten iso käsi joululle 2012!




Joskus mietin, että onko ihmisistä vähän nuivaa lukea jouluruokapostauksia joulun jälkeen (, kun siitä nyt vihdoin on päästy ohi), mutta ovatpahan ohjeet ainakin seuraavia vuosia varten tallessa. Siispä näiden perustelujen siivittämänä, kiitos ja anteeksi.



Tänä vuonna joulupöydässämme ei ollut tarjolla mitään kovin suuria yllätyksiä: peruslaatikot, sillit, katajanmarjalohet (, josta tuli kyllä parasta ikinä!), sienisalaatit ja rosollit. Punakaalisalaatista on myös tullut jonkin sortin perinne. (Esim. viime vuonna olenkin reseptin kirjoitellut.)



Kikhernemureketta olen tehnyt jo useampana vuonna, samoin punajuuriterriiniä. Tänä vuonna kuitenkin yhdistin nämä kaksi ja tein punajuuri-kikhernemureketta, joka hakkaa kinkun mennen tullen ranskankermanokareen kanssa tarjoiltuna. Kinkku on kyllä minun kohdallani niin last season. Ainoa syy, jonka takia ensimmäisessä joulukattauksessa täytyy ottaa siivu kinkkua, on omatekoinen sinappi, joka on suurta herkkuani. En ole oikein keksinyt, minkä muun, kuin kinkun kanssa, voisin sinappia joulupöydässö nautiskella. Hmm, täytyy kehitellä, koska konjakilla höystetystä ytysinapistanihan minä en luovu!


Punajuuri-kikhernemureke

2 keskikokoista/pienehköä sipulia
3 valkosipulinkynttä
1 rkl öljyä
1/2 tl juustokuminaa
3 dl kypsiä kikherneitä
1 dl saksanpähkinöitä
1 dl ruokakermaa
1 dl rypsiöljyä
1 1/2 dl kaurahiutaleita
3 kananmunaa
1 1/2 - 2 tl suolaa
1 tl timjamia
1 tl rosmariinia
1/4 tl mustapippuria
3 keitettyä punajuurta raasteena

Hienonna sipulit ja kuullota öljyssä, mausta juustokuminalla. Hienonna kikherneet ja saksanpähkinät sauvasekoittimella. Sekoita kaikki aineet keskenään. Kaada massa leivinpaperoituun (leipä)vuokaan ja paista 200 asteessa noin 45-50 min. Tarjoile lämpinä tai kylmänä, esim. ranskankerman kera.


Perunalaatikon valmistin Glorian R&V:n ohjetta mukaillen, leivinuunin jälkilämmössä imellyttäen, ja voi pojat - siitä tulikin melkoista looraa! Samaa ohjetta on seurailtu mm. Siskot kokkaa - ja Pumpkin jam -blogeissa.

Vihreää salaattia myös olla pitää, tämänvuotisesta tulikin oikein herkullista! Esikuvana toimi Pirkan resepti.



Joulupöydän vihreä salaatti

1 rs salaattisekoitusta (rucolaa, viinisuolaheinää, machea)
1 kurkku
1 rs kirsikkatomaatteja
100 g kuivattuja (luomu)aprikooseja
100 g vuohenjuustoa
kourallinen cashewpähkinöitä paahdettuna
oliiviöljyä, tummaa balsamicoa


Tässä toinen herkku, jota olen tehnyt aikaisemmin, mutta joka esiintyi ensimmäistä kertaa joulupöydässämme. Viimeiseksi tämä kerta tuskin jäi.

Kylmäsavulohirulla

n. 300 g kylmäsavulohta siivuina

100 g piparjuurituorejuustoa (Cantadou)
100 g maustamatonta tuorejuustoa
1 dl kuohukermaa vaahdotettuna
1/2 sitruunan raastettu kuori
1-2 rkl sitruunamehua
1/2 - 1 dl tuoretta tilliä hienonnettuna

Sekoita löysäksi vaahdotettu kerma, tuorejuustot ja sitruunahommat keskenään.
Levitä kylmäsavulohiviipaleet levyksi leivinpaperille. Levitä päälle tuorejuustotäyte, ripottele päälle tilli ja rullaa kääretortun tapaan. Laita rulla pakastimeen tasaiselle alustalle 30-60 minuutiksi, niin sitä on helpompi leikata.


Tätä tarjottavaa laittelin jo ennen joulua, toisena adventtina, kun kokeilin Makun jouluohjeita. Osoittautuivat hyviksi, joten jaan niistä pari nyt kanssanne.



Pehmeä juuresvuoka

500 g porkkanoita
400 g lanttua (meillä kummitätini kasvattamia nauriita)
(lisäsin myös 1 ison sipulin ja 2 valkosipulinkynttä)
1 rkl öljyä
1 1/2 dl ohrasuurimoita
7 dl vettä
1 tl timjamia
150 g vuohenjuustoa
1 tl suolaa
1 rkl siirappia
1/2 tl mustapippuria
2 dl ruokakermaa
(pinnalle ruiskorppujauhoja)

Kuori ja raasta juurekset. Kuullota raasteet öljyssä ja lisää sitten ohrasuurimot. Lisää hetken kuluttua vesi ja timjami. Keittele miedolla lämmöllä, välillä sekoitellen, noin 20 min.
Sekoita joukkoon vuohenjuusto, suola, siirappi ja mustapippuria. Levitä seos voideltuun uunivuokaan ja kaada päälle kerma. Kypsennä 175 asteisessa uunissa noin 50 min.




Jääkellarin siika

500-600 g siikafileetä
1 tl kokonaisia roseepippureita
1/2 tl mustapippureita
tillin oksia

Liemi:
1 l vettä
1 dl karkeaa merisuolaa
1/2 dl vaaleaa siirappia (laitoin inkkarisokeria)

Valmista ensin liemi kiehauttamalla vesi, jonka joukkoon lisätään suola ja siirappi. Jäähdytä liemi jääkaappikylmäksi.
Nypi siikafileistä ruodot. Murskaa pippurit morttelissa ja ripota kalojen päälle. Levitä päälle myös tillin oksat ja asete fileet vastakkain korkeareunaiseen astiaan. Kaada päälle liemi ja aseta pinnalle paino, niin että kalat jäävät kokonaan pinnan alle. Anna kalojen suolautua 1-2 vrk. Leikkaa ohuiksi viipaleiksi tarjolle. Koristele tillillä ja roseepippurilla.

Minulla kalat maustuivat 2 vrk, missä ajassa ne ehtivät suolaantua vähintäänkin riittäväksi. Tilanne kyllä korjaantui, kun liotin fileitä kylmässä vedessä 30-60 min.


Täytyy vielä näiden seuraavien kuvien siivittämän todeta, että olipahan upeimpia joulusäitä, mitä olen kuunaan kokenut! Kirpeää ja kuulasta talvisäätä, pakkanen vaihteli -18 ja -27 asteen välillä. Kyllä Suomen talvi! Toivottavasti tällaisista säistä saa nauttia vielä tulevaisuudessakin.

Varioitu gotlanninlimppu

Lantliv Mat&Vin -lehden joulunumerosta bongattu leipä, joka osoittautuikin erittäin mainioksi leipomukseksi. Vähensin siirappia alkuperäiseen ohjeeseen verrattuna ja rågsiktin korvasin käyttämällä ruis- ja vehnäjauhoja heiman mielivaltaisessa suhteessa.
Tiedossa paljon kohottelua, mutta vaiva palkitaan!



Vähänniinku gotlanninlimppu

Juuri:
2 tl pomeranssinkuorta
2 tl anista
2 tl fenkolia
300 g ruisjauhoja
600 g kiehuvaa vettä

Jauha morttelissa anis ja fenkoli. Sekoita mausteet ja jauhot kiehuvan kuuman veden kanssa. Anna seisoa yön yli.

Taikina:
juuri
25 g hiivaa
300 g maustamatonta lehmä- tai soijajogurttia
800 g rågsiktia tai ruis- ja vehnäjauhoja (esim. 500 g ruisjauhoja ja 300 g vehnä-/hiivaleipäjauhoja)
3/4 dl tummaa siirappia
23 g suolaa

Liuota hiiva pieneen määrään vettä ja sekoita juureen. Vaivaa sitten muut ainekset sekaan. Kohota kaksinkertaiseksi, noin 3-4 tuntia. Painele sen jälkeen taikina "matalaksi" jauhotetulla kädellä ja nosta reunat keskelle hieman venyttäen. Anna taas kohoto, noin tunnin verran.
Leivo jauhotetulla pöydällä kahdeksi limpuksi. Voit käyttää reilusti jauhoja, mutta varo vaivaamasta jauhoja taikinan sekaan; taikinan pintaan ne sen sijaan saavat tarttua. Kohota limppuja noin tunnin verran.
Lämmitä uuni 250 asteeseen ja anna limppujen paistua aluksi siinä lämmössä 10 min, jonka jälkeen laske 200 asteeseen ja jatka paistoa 40-50 min.

Kannattaa antaa limppujen jäähtyä. Lämpimänä ovat melko tahmeaa leikattavaa.

Voipähkinäkurpitsa

Saanko esitellä, kontribuutioni tämän vuoden ännänsiin pikkujoulutarjoiluihin.

Butternut-kurpitsaa saa taas aika hyvin kaupoista ja voi pojat, kun minä siitä pidän! Se lienee lähimpänä sellaista kurpitsaa, jollaiseksi lapsena satukirjoista saamieni mielikuvien kurpitsa maistui: makea, hieman jauhoinen, pehmeä, aika paljon bataattia muistuttava. Nyt se pääsi yhdessä Stokkalta ostamani munajuuston (Polven pitojuusto, nam!) kanssa salaattiin.



KurpitsaPitoinen salaatti

1 butternut-kurpitsa
n. 2 rkl oliiviöljyä
1/2-1 tl suolaa
1 rkl hunajaa
valkopippuria, kardemummaa, kanelia, inkivääriä

1 rs rucolaa
1 ruukku frisee-salaattia
1 avokado

150-200 g kiinteää munajuustoa (voi korvata myös tofulla)
1/2 sitruunan mehu
kurpitsansiemenöljyä
kuivattuja karpaloita
paahdettuja kurpitsan- ja auringonkukansiemeniä
(dukkahin jämät)

Kuori ja paloittele kurpitsa. Valuta päälle öljyä, hunajaa ja mausteet, paahda uunissa 225 asteessa 20-30 min.
Revi salaatit kulhoon, paloittele avokado ja juusto. Levitä salaattipedille kurpitsa, juusto ja avokado, pirskota päälle sitruunamehua ja kurpitsansiemenöljyä. Ripota vielä lopuksi pinnalle kuivattuja karpaloita ja paahdettuja siemeniä, niin avot!

Marinoidut silakkapihvit

Tähän reseptiin olen törmännyt keittokirjoissa jo ammoisista ajoista lähtien, mutta kesti vuosia, ennen kuin uskalsin ottaa ohjeen kokeiluun. Olen ollut pitemmän aikaa silakkapihvien vannoitettu ystävä ja minusta ihanien, rapsakoiden silakkapihvien upottaminen liemeen lillumaan päiväkausiksi kuulosti lähinnä rikolliselta touhulta. Muutama vuosi takaperin uskaltauduin kokeilemaan tätä klassikko-ohjetta. Ei kai se nyt kovin kamalaa voisi olla, jos tätä ruokalajia aina kuulutetaan joka tuutista. No eihän se ollutkaan.




Marinoidut silakkapihvit

600 g silakkafileitä
ruisjauhoja
voita, rypsiöljyä


1-2 punasipulia renkaina

Liemi:

5 dl vettä
2 dl sokeria
1 1/2 dl väkiviinaetikkaa
10 valkopippuria
10 maustepippuria
3 laakerinlehteä
1 rkl suolaa

Pyöräytä silakkafileet ruisjauhoissa ja paista voi-öljyseoksessa molemmin puolin.
Kiehauta liemen ainekset, jäähdytä. Laita paistetut ja jäähtyneet silakkafileet astiaan kerroksittain punasipulirenkaiden kanssa. Kaada etikkaliemi päälle ja anna maustua yön yli.

Ökyhyvää esim. saaristolaisleivän päällä kera tillin ja smetanan.

Lähi-idästä tuulee

(Piti muuten pari kertaa muistella oikeinkirjoitussääntöjä: kuinka se Lähi-itä taas kirjoitetaankaan oikeaoppisesti...)

Apuva! Joulukuu on jo huisin pitkällä ja minun jouluruokapostaukset on jääneet aika olemattomiksi. Aina sitä ajattelee marraskuun viimeisellä viikolla, että tässähän on koko joulunaika vasta edessä. Yhtä usein joudun kuitenkin toteamaan joulukalenterin yksinumeroisten päivien loppuessa, että ounou, miten tämä kuukausi näin nopeaa kuluu! Harhakuvitelmissani joulukuun ensimmäisen kymmenen päivän kuuluisi kestää noin kuukauden verran. Ensi vuonna alan pirskatti vieköön jouluilemaan nasta laudassa jo lokakuussa. Ei kaikkea haluamaansa muuten voi ehtiä tekemään!

Itse asia liittyi siis parin viikon takaisiin pikkujouluihin, joissa kokkailimme tyärien kanssa Lähi-itä-henkistä ruokaa. Tämän vuoden Kotilieden Jouluherkut-lehdessä olikin laitettu pikkujoulumenu samalla idealla, joten otimme siitä vaikutteita ruokiimme.



Listalla oli...

- hedelmäinen salaatti
- täytettyjä oliiveja
- tahinimuhjua (sauvasekoitin ei jaksanut jauhaa siemeniä, joten tuli muhjua, joka sattuikin olemaan mainio lisuke!)
- jogurtti-porkkanakastiketta
- pilahvia
- marinoituja papuja
- paistettua halloumia
- papulisuketta
- pannuleipää

- halva-appelsiinijälkiruoka

Että olihan meillä taas kystä kyllä. Ja olihan se vielä hyvvääki kaiken lisäksi.




Hedelmäinen salaatti

1 puska salaattia
1 granaattiomena
1 appelsiini
pilkottuja taateleita
pähkinäsekoitusta


Papulisuke

1 pussi/prk vihreitä papuja
1 tlk kikherneitä
oliiviöljyä
2 kananmunaa
suolaa, mustapippuria
sitruunamehua

Pyöräytä pavut pannulla öljyssä, lisää munat ja sekoittele, kunnes muna on "kokkaroitunut". Mausta suolalla, pippurilla ja sitruunamehulla.



Marinoidut pavut

3-4 dl keitettyjä isoja valkoisia papuja
1/2-1 dl oliiviöljyä
1 sitruunan raastettu kuori
1/2 sitruunan mehu
1 tl timjamia
suolaa, mustapippuria

Sekoita ainekset keskenään ja anna maustua yön yli.


Jogurtti-porkkanakastike

1 prk turkkilaista jogurttia
2 raastettua porkkanaa
1-2 tl hunajaa
1/4 - 1/2 tl suolaa

Sekoita keskenään ja anna maustua tovi jääkaapissa.


Paistettu halloumi

1 pkt halloumia
1 rkl oliiviöljyä
1 rkl sitruunamehua
1 tl hunajaa
1 tl basilikaa
1/4 tl mustapippuria

Viipaloi halloumi ja paista kuumalla pannulla. Aseta tarjoiluvadille ja valuta päälle keskenään sekoitetut öljy, sitruunamehu ja mausteet.



Halva-appelsiinijälkiruoka

1 pkt halvaa
1-2 appelsiinia
pilkottuja taateleita
pähkinöitä
hunajaa

jäätelöä

Tarjoiluastiaan kerrostetaan appelsiinipaloja, murusteltua halvaa, pilkottuja taateleita ja pähkinöitä ja päälle valutetaan lopuksi hieman hunajaa. Tarjoillan sinältään tai jäätelön kanssa.

Vähän sinne päin

Kohta alan jo tekemään 100 lasissa j-juttuja!
Toistaiseksi vain vimmainen ruusukaalinainen vauhdissa: hyvää ja täyttävää!

Ruusukaalia mantelivoikastikkeella

300 g ruusukaalia

Kastike:
1 rkl mantelivoita
1 rkl kylmäpuristettua rypsiöljyä
1 rkl sitruunamehua
1 rkl kuumaa vettä
ripaus suolaa, inkkarisokeria ja cayannepippuria

1 omena
kurpitsansiemeniä

Kiehauta ruusukaalit napakoiksi. Sekoita kastikkeen ainekset ja lisää ruusukaalien joukkoon kuutioidun omenan kanssa. Ripottele päälle kurpitsansiemeniä ja maistele!






Muistan törmänneeni tämäntyyppiseen kakkuideaan jossain, mutta en löytänyt alkuperäistä ohjetta oikein mistään. Teinpä sitten oman sävellyksen, jonka suuri idea on siis pähkinä-kuivahedelmäraita. Laitoin valmiin kaakun puoliksi ja annoin joulunalusmaistiaiset vanhemmilleni ja siskoni perheelle. Sisko ainakin sanoi olleen hyvää kakkua ja "ehkä saattoi haluta ohjeen". Tässähän tämä nyt on!

Luumu-pähkinäkakku

200 g voita
1 1/4 dl inkkarisokeria
3 kananmunaa
2 1/2 dl vehnäjauhoja
1 1/2 dl spelttijauhoja
2 tl leivinjauhetta
1 tl jauhettua vaniljaa
1 dl kermaa

n. 100 g saksanpähkinöitä
n. 100 g kuivattuja luumuja
1 tl kanelia

Vaahdota pehmeä voi ja sokeri vaahdoksi, lisää munat yksitellen koko ajan vatkaten. Lisää kuivat aineet ja kerma taikinaan kevyesti sekoittaen.
Sekoita keskenään rouhitut pähkinät, hienonnetut luumut ja kaneli.
Kaada noin puolet taikinasta voideltuun ja korppujauhotettuun kakkuvuokaan. Levitä päälle luumu-pähkinäseos ja laita sitten loput taikinasta vuokaan. Paista 175 asteessa 50-60 min.

Tuoksuttelua

Jos pitäisi valita tuoksujen ja makujen väliltä, joutuisin todella tiukkaan paikkaan. Niin paljon kuin mauista pidänkin, saattaisin ehkä kuitenkin valita tuoksut. Niihin liittyy niin syviä tunteita ja rakkaita muistoja, joita ilman en voisi kuvitella eläväni. Tähän tulokseen päädyin taas kerran kokkaillessani kardemummalla maustettuja uunijuureksia ja keittäessäni chai lattea.




Taisipa olla kerta ensimmäinen, kun keittelin chai laten ihan alusta alkaen. Helppoa ja nopeaahan tuo oli kuin mikä! Ensimmäiseen satsiin laitoin turhan niukasti teetä, mutta seuraavasta versiosta tuli parempi. Teelusikka tai pari sitruunan tai appelsiinin kuorta ei varmasti olisi ollut huono veto! Taidanpa kokeilla sitä seuraavalla kerralla, vaikka eivät varmaankaan alkuperäiseen chaihin kuulu. Kokeilin myös makeuttaa ensimmäisen chain hunajalla, mutta jotenkin aromaattinen inkkari sopi minusta tähän paremmin. Sekin lienee kuitenkin makuasia.




Chai latte (2 annosta)

5 dl vettä
2 kanelitankoa
6 kokonaista neilikkaa
1 1/2 tl kardemumman siemeniä
pala tuoretta inkivääriä kuorittuna ja siivutettuna
1 rkl mustaa teetä
1/2-1 rkl intiaanisokeria

1-2 dl maitoa, osa vaahdotettuna

Keitä vettä ja mausteita 10-15 min. Lisää tee ja sokeri, anna hautua noin 5 min. Lisää maito ja kaada korkeisiin laseihin. Nosta pinnalle maitovaahtoa.

Lumouduin kaurasta

Käynnissä oleva Lumoudu kaurasta -hanke haastoi 10 suomalaista ruokabloggaria keksimään jotain jännäää kaurasta. Itse en valitettavasti kuulunut tähän joukkoon (ja toisaalta ihan hyväkin, niin ei tule ainakaan turhia paineita), mutta ajattelin silti kokkailla iltani iloksi teemalla kaura.
Tykkään puurosta, erityisesti kaurapuurosti, erityisesti jänkistä kaurapuurosta ja erityisesti marjojen kanssa. Isäni on lisäksi opettanut minulle moton "ken keitetyn paistaa, se makian maistaa". Siinähän sitä osviittaa alkoi jo ollakin.

En voinut olla miettimättä, että onkohan tämä ihan urpo ajatus, mutta onhan sitä toisaalta ennekin urpoja ajatuksia toteuteltu. Ja on sitä tosiaan urpompiakin asioita tullut tehtyä!
(Toim.huom. Anteeksi nyt vain kaikki Urpo-nimiset ihmiset, tässä ei ole mitään henkilökohtaista. Nimen käyttö tehosteadjektiivina ei liene korrektein mahdollinen teko, mutta on vain jäänyt tavaksi. Siis pahoittelen, jos olen aiheuttanut mielipahaa. Ei ole tarkoitus.)





Leivitettyä kaurapuuroa marjahillokkeen ja kotijuuston kera

kylmää, paksua kaurapuuroa
kananmuna
kauraleseitä
kookosöljyä (tai voita tai rypsiöljyä)

400 g pakastemarjasekoitusta
1 kanelitanko
1 tl kardemumman siemeniä
2 rkl inkkarisokeria
1/4 dl vettä

kotijuustoa (tai miksei vaikka leipäjuustoa tai brietä!)
hunajaa

Kiehauta pakastemarjat, mausteet ja vesi. Anna kuplia noin 3 min ajan ja jäähdytä sitten.
Muotoile kaurapuurosta haluamasi muotoisia "pihvejä" ja kasta ne sitten sekoitetussa munassa, jonka jälkeen pyöräytä kauraleseissä. Paista molemmin puolin rapeiksi haluamassasi rasvassa.
Aseta tarjolle marjahillokkeen ja kotijuuston päälle, viimeistele valuttamalla päälle hunajaa.





Nam. Jämät, joita syön kirjoittelun lomassa kera omena-vaniljahillon (tulossa lähiaikoina), maistuvat melkein paremmilta kuin tuoreet paistikkaat! Vaikka oli hieman lämpöinenkin versio hyvä.

Toistan, nam.

Turha postaus

Varastossa olis paljon kunnianhimoisempia postausaiheita, mutta kameran ketku ei suostu luovuttamaan kuviaan koneelle (, koska joku on sattumoisin hukannut usb-piuhan...). Jotain haluttais skriivailla, joten kulkekoon tämä kirjoitus nimellä Turha postaus.

Löysin kuvavarastosta muutaman välipala-aiheisen otoksen (, joista voi vain ajatella, että miksi ihmeessä olen vaivautunut ottamaan kuvan näistä...), mutta toisaalta välipalat ovat joskus vähän vaikea kapitteli. Mitä silloin syödään?



Riippuu tietty vähän nälän asteesta ja odotettavissa olevasta viiveestä seuraavaan ruoka-aikaan. Jos on isompi nälkä ja esim. treeniä pukkaa, niin turvaudun usein niinkin yllättävään vaihtoehtoon kuin (kaura)puuroon. Tähän puuroon oli vielä saatavilla kauden nektariineja sekä tuoreita mustaherukoita ja mansikoita (ah ja oh). Joskus sekoitan mukaan myös rahkaa tai soijajogurtti/-maitoa. Kuvan puurossa on muistaakseni rahkaa, mikä onkin yllättävän kiva lisä sekoitettavaksi puuron joukkoon. Silloin tällöin villiinnyn ja lorotan sekaan myös hieman hunajaa, siinä vasta herkku!

Voi taivas, postaan RIISIKAKUSTA...

Tässä taas on riisikakku! Päälle levitin pitkästäpitkästä aikaa Tartexia, joka maistui yllättävän hyvältä! Aikoinaan se meni alas lähinnä runsaan rehuläjän kyydissä, mutta nyt makuelämys oli huomattavasti miellyttävämpi. Tartexin lisäksi kakulta löytyy ihan perus salaatti&paprika ja ekstrana -30%-hamstrauksen seurauksena Valion kotijuustoa. Maistui!




Tämä eilen syöty "aamupala" (klo 14 nautittu) ei ole ihan normisettiä aamuaterialla tai välipalalla, vaan on enemmänkin lounas- tai päivälliskategoriaan sopiva. Lautasella sitruunalla, suolalla ja pippurilla maustettua paistettua siikafileetä, salaatti lehtisalaatista, rucolasta, salaattisipulista, kurkusta, paprikasta, oliiveista, basilikasta, kotijuustosta ja persimonista. Lisäksi keitettyä parsaa (, kun halvalla sain!) kurpitsaöljyllä ja sitruunasormisuolalla höystettynä. Mitäpä siihen lisäämään.


Loppuun vielä pari tunnelmaa jokunen aika sitten testaamastamme Sukhothai-nimisestä thaimaalaisesta Oulussa. Positiivinen kokemus, kannattaa käydä kokeilemassa!

Kasvisannokset. Jotan tofusooseja, ei voi muistaa nimiä. 

Kaverin tuliset äyriäiset

Huhuu, onko siellä ketään..?

Täällä ollaan, uskokaa huviksenne! Kaiken maailman menemiset ja tulemiset ovat vieneet aikaani ja blogi on jäänyt hieman paitsioon. Nyt tekee kuitenkin taas kovasti mieli alkaa kirjoittelemaan ja kuvailemaan kaikkia ihania ruokajuttuja, joita matkani varrelle putkahtelee.

Viime viikolla matkani varrelle putkahti tälläinen lehtijuttu...


ja tällainen möhkäle.

Suunnitelma punasipuli-briepiirakasta muuttuikin kurpitsa-mozzarellapiirakaksi, enkä kyllä (kaikki kunnia vain punasipulille ja brielle) katunut päästöstä hetkeäkään. Hieman päänvaivaa aiheutti kurpitsan käsittely suolaisen piirakan täytettä varten, mutta päädyin perinteiseen tapaan lohkomaan ja paahtamaan sen al denteksi. Lopuista paloista tuli mukavia suupaloja salaattiin.
Tahtoo lisää kurpitsaa!

Jämäpala ehti kuvaan, juuri ja juuri!

Kurpitsa-mozzarellapiiras

Pohja:
150 g voita
1 1/2 dl kaurahiutaleita
1 dl vehnäleseitä
1 dl grahamjauhoja
1-1 1/2 dl hiivaleipäjauhoja
1 1/2 tl leivinjauhetta
1/2 tl suolaa
3/4-1 dl vettä

Täyte:
n. 1/2 kurpitsa
oliiviöljyä
suolaa, pippuria
150 g mozzarellaa (esim. Riitan Herkun)

2 kevätsipulin vartta
2 1/2 dl soijakermaa
2 kananmunaa
3 rkl tuoretta hienonnettua rakuunaa
n. 1/2 tl suolaa
mustapippuria

Nypi kylmä voi ja kuivat aineet murumaiseksi seokseksi. Lisää vesi ja sekoita nopeasti tasaiseksi. Painele voideltuun vuokaan ja laita jääkaappiin odottamaan.
Kuori ja paloittele kurpitsa. Laita uunipellille, pirskota päälle oliiviöljyä ja mausta kevyesti suolalla ja pippurilla. Paahda uunissa 225 asteessa 15-20 min.
Hienonna sipulit ja rakuuna, sekoita soijakerman ja munien kanssa ja mausta suolalla ja pippurilla. Levitä piirakkapohjalle kurpitsan palaset, revi mozzarella ja kaada lopuksi kerma-sipuliseos. Paista 200 asteessa 30-40 min.

Kauden antimia

Toissapäiväinen illallinen ystäville.
Nautin.


Lehtikaalisalaatti

1 pussi lehtikaalia
kookosöljyä
2 pienehköä omenaa
kourallinen hasselpähkinöitä rouhittuna
1/2 dl rusinoita
1/2 kesäkurpitsa
balsamiviinietikkaa
sormisuolaa, mustapippuria
fetaa

Hienonna lehtikaali, kuutioi omenat ja rouhi pähkinät. Kuullota lehtikaalia pannulla kookosöljyssä, lisää sitten omenakuutiot, pähkinät ja rusinat. Ripota joukkoon suolaa ja pippuria. Höylää kesäkurpitsa juustohöylällä siivuiksi ja leikkaa veitsellä tagliatellemaisiksi. Sekoita kaikki aineet ja lorauta joukkoon hieman balsamicoa. Murusta pinnalle fetajuustoa.



Yrttilevite

1/2 ruukkua sitruunamelissaa
1 ruukku herneenversoja
1/2-1 dl oliiviöljyä
1 dl kurpitsansiemeniä ja cashewpähkinöitä
2 rkl sitruunamehua
suolaa, pippuria

Soseuta kaikki sauvasekoittimella tahnaksi. Tarjoa hyvän leivän kanssa.




Suppilovahveropasta

rypsiöljyä
1 pkt maustamatonta tofua
5 dl suppilovahveroita
2 salaattisipulia
2 valkosipulinkynttä
3 dl ruokakermaa
1 rkl vehnäjauhoja
1/2 rkl sherryä
suolaa, mustapippuria
1/2 nippu persiljaa
parmesaaniraastetta

keitettyä pastaa (pinaattitagliatellea)

Kuivaa tofu ja kuutioi. Ruskista palat rypsiöljyssä, siirrä syrjään odottamaan. Paista kovalla lämmöllä sieniä kuivalla pannulla, jotta enimmät nesteet haihtuvat. Heitä sen jälkeen pannulle öljyä ja sipulit ja kuullottele. Lisää sitten tofut, ruokakerma ja anna kiehua hiljalleen tovi. Lisää tarvittaessa hieman vehnäjauhoja suurusteeksi. Mausta lopuksi ja lisää hienonnettu persilja. Tarjoa pastan ja parmesaaniraasteen kera.


Jälkiruokaa en tullut kuvanneeksi, mutta hyvää se kyllä oli! Tein kaverilta saaduista omenoista kompottia kattilassa: omenakuutioita, hunajaa, kookosöljyä, kanelia, inkivääriä, sitruunamehua.
Lisäksi vaniljalla ja inkkarisokerilla maustettua jogurtti-kermavaahtoa ja hunajamanteleita, joita voi tehdä vaikkapa näin (Makeat pähkinät). 

Kuva: ruoka.fi

Jotain uutta, jotain vanhaa

Aloitetaan otsikon järjestyksestä huolimatta vanhasta. Jokunen viikko on jo vierähtänyt meillä nautitusta brunssista, jolla tarjotun salaatinkastikkeen ehdinkin jo esitellä. Ihana brunssi oli, joo-o, mutta mulla ei ole enää hirveän selkeitä muistikuvia tarjoilluista ruokalajeista. Ainakin kesäkurpitsa-fetamunakasta oli, simppeliä salaattia oli, jonka kanssa paprikakastiketta ja paahdettuja siemeniä oli, sitten tuoretta siemenleipää oli ja mandariinituoremehua oli. Kaverini A tarjosi jälkkäriksi vielä lättyjä!

Tadaa, tällainen annos tuli!

Viime viikonloppuna tein vanhempien luona sunnuntain kahvipöytään omenapiirakkaa, joka olikin herkkua vaniljajätskin kanssa tarjottuna. Sen ainekset ehkä juuri ja juuri kykenen vielä muistamaan:




Omppupiirakka

Pohja:
4 1/2 dl jauhoja (graham:hiivaleipäjauho 1:1)
1/2 dl inkkarisokeria
ripaus suolaa
150 g voita
1/2 dl vettä

Täyte:
1 kg kotimaisia omenoita
3/4 dl rusinoita
3/4 dl kookoshiutaleita
2 rkl sulaa voita
2 tl kanelia
1 tl inkivääriä
3 tl vaniljasokeria
1/2 dl inkkarisokeria
2 rkl perunajauhoja

Voiteluun:
kananmuna

Nypi pohjan kuivat aineet ja voi murumaiseksi seokseksi, sekoita joukkoon vesi. Anna taikinan levätä tunti kylmässä.
Pese omenat ja lohko ne. Sekoita täytteen aineet keskenään.
Kauli reilut puolet taikinasta pyöreäksi levyksi ja painele voidellun piirakkavuoan pohjalle. Kaada päälle täyte. Kauli loput taikinasta pyöreäksi, leikkaa siihen halutessasi kuvioita ja aseta täytteen päälle. Painele reunat kiinni ja voitele munalla. Paista 200 asteessa noin 45 min ja tarjoa mieluusti lämpinä kylmän jäätelön (ja hyvän kahvin/teen!) kanssa.

Myös puolukassa tuli käytyä! (Kuva otettu vasta poiminnan alkuvaiheessa, mutta kyllä ämpäri saatiin täyteen asti!)

Pihlajanmarjat ovat nyt mehevimmillään, hieman pakkasen panemina. Mitäs kaikkea niistä keksisin...

Inspiraatio autossa ja muita tarinoita

Kun ajelee autolla pitkää matkaa yksiksensä, eikä radion kuuntelukaan enää sytytä ja kahvillekaan ei viitsi pysähtyä, on loistava sauma alkaa kehittelemään uusia kokkauksia. Tällaisen prosessin tuloksena valmistui eilen illallissalaatti tyttöjen iltaan. Hirveän harvoin tulen laittaneeksi aasialaista ruokaa, mutta nyt tuli sellainen olo, että makuhermoni tahtovat tuntea chiliä, limeä, seesamia, papaijaa. Kymmenen minuuttia ennen kaupan sulkeutumista ryntäsimme sisään ja yllättävästi kaikki raaka-aineet löysivät tiensä kauppakassiin. Innovaationi pääsi toteutukseen ja hyvähän tuosta tuli. Lisäksi pimeä ja myrskyävä sää korostivat salaatin raikkaita ja puhtaita makuja. Kun pöydässä oli vielä emäntämme laittamaa nami-focacciaa ja mutakakkua, niin tulihan tuo masu taas täytettyä...



Inspiraatiosalaatti

1 parsakaali
2-3 rkl seesamiöljyä
2 rkl limemehua
1 punainen chili
3 rkl hienonnettua tuoretta korianteria
1 rkl vettä
1-2 tl sokeria
ripaus suolaa (soijakastikettahan tähän olis pitäny laittaa!)

1 rs vuonankaalia

1 avokado

1 papaija

1 pkt maustamatonta tofua
1 kananmuna
seesaminsiemeniä, suolaa
rypsiöljyä

kourallinen cashewpähkinöitä paahdettuna

Höyrytä parsakaalin nuput napakoiksi, jäähdytä. Sekoita seesamiöljy, limen mehu jne sekaisin kastikkeeksi ja yhdistä suupaloiksi pienittyjen parsakaalin nuppujen kanssa. Anna maustua, sekoittele välillä.
Paloittele avokado ja papaija ja levitä vuonankaali salaattivadille. Paahda pähkinät.
Siivuta tofu, riko yhteen kulhoon kananmuna ja laita toiseen seesaminsiemeniä ja suolaa. Pyöräytä tofusiivut ensin munassa, sitten seesaminsiemenissä ja heitä sitten pannulle paistumaan rypsiöljyyn. Paista molemmin puolin ja asettele sitten salaattipedille parsakaalien päälle. Ripota lopuksi päälle cashewit.

Tänä aamuna kävimme parin kaverin kanssa Oulun Cafe Provencessa uudella lauantaibrunssilla ja olimme todella tyytyävisiä! Hintaa oli vain 10,90, mutta lautaselta löytyi vaikka mitä! Leikkeleitä, kasviksia, pieni suolainen piiras, juustoa, hilloa, croissant, hedelmä, appelsiinimehu, kahvi/tee, pieni leivos, pala suklaata... Ainoa miinus oli, että nektariini oli hieman raaka, mikä nyt on aika pieni puutos. Kahvila on vielä oikein viehättävä, joten voin ehdottomasti suositella!