Jotain uutta, jotain vanhaa

Aloitetaan otsikon järjestyksestä huolimatta vanhasta. Jokunen viikko on jo vierähtänyt meillä nautitusta brunssista, jolla tarjotun salaatinkastikkeen ehdinkin jo esitellä. Ihana brunssi oli, joo-o, mutta mulla ei ole enää hirveän selkeitä muistikuvia tarjoilluista ruokalajeista. Ainakin kesäkurpitsa-fetamunakasta oli, simppeliä salaattia oli, jonka kanssa paprikakastiketta ja paahdettuja siemeniä oli, sitten tuoretta siemenleipää oli ja mandariinituoremehua oli. Kaverini A tarjosi jälkkäriksi vielä lättyjä!

Tadaa, tällainen annos tuli!

Viime viikonloppuna tein vanhempien luona sunnuntain kahvipöytään omenapiirakkaa, joka olikin herkkua vaniljajätskin kanssa tarjottuna. Sen ainekset ehkä juuri ja juuri kykenen vielä muistamaan:




Omppupiirakka

Pohja:
4 1/2 dl jauhoja (graham:hiivaleipäjauho 1:1)
1/2 dl inkkarisokeria
ripaus suolaa
150 g voita
1/2 dl vettä

Täyte:
1 kg kotimaisia omenoita
3/4 dl rusinoita
3/4 dl kookoshiutaleita
2 rkl sulaa voita
2 tl kanelia
1 tl inkivääriä
3 tl vaniljasokeria
1/2 dl inkkarisokeria
2 rkl perunajauhoja

Voiteluun:
kananmuna

Nypi pohjan kuivat aineet ja voi murumaiseksi seokseksi, sekoita joukkoon vesi. Anna taikinan levätä tunti kylmässä.
Pese omenat ja lohko ne. Sekoita täytteen aineet keskenään.
Kauli reilut puolet taikinasta pyöreäksi levyksi ja painele voidellun piirakkavuoan pohjalle. Kaada päälle täyte. Kauli loput taikinasta pyöreäksi, leikkaa siihen halutessasi kuvioita ja aseta täytteen päälle. Painele reunat kiinni ja voitele munalla. Paista 200 asteessa noin 45 min ja tarjoa mieluusti lämpinä kylmän jäätelön (ja hyvän kahvin/teen!) kanssa.

Myös puolukassa tuli käytyä! (Kuva otettu vasta poiminnan alkuvaiheessa, mutta kyllä ämpäri saatiin täyteen asti!)

Pihlajanmarjat ovat nyt mehevimmillään, hieman pakkasen panemina. Mitäs kaikkea niistä keksisin...