Matkamuistoja

Olimme vanhempieni kanssa pienellä Kainuu-ekskursiolla, jonka aikana yövyimme Suomussalmella ja Nurmeksessa. Alueen perinteisiä herkkuja tuli maisteltua melko kattavasti: puolukkarönttönen, muikku- ja ahvenkukko, karjalanpiirakat ja paistetut muikut katosivat nälkäisiin suihin aikamoista vauhtia. Myös alueelle epätavallisempaa ruokaa saimme maistaa Puolangalta löytyneessä ravintola Esterissä. Turkkilaisten herrojen isännöimä ravintola tarjoili välimerellistä ruokaa sekä pizzaa ja kebabia. Pikku kylän ravintolaksi yllätyin hyvin positiivisesti. Palvelu oli ystävällistä ja tila oli mukavan avara ja viihtyisä. Isi söi elämän ensimmäisen kebab-annoksen ja kehui kyllä hyväksi. Samoin äiti oli hyvin tyytyväinen kanavartaaseensa, eikä myöskään vege-lautasessani (viininlehtikääryleet, salaatti, jogurtti, feta, lohkoperunat) ollut valittamista. Kovin täyttävä se ei tosin ollut, mutta se johtui lähinnä siitä, etten koskenut lohkoperunoihin. Olisin tietysti voinut olla älykäs ja pyytää jotain muuta perunoiden tilalle, mutta se pääsi unohtumaan.

Mukaan reissusta tarttuivat mm. nämä eväät: savusärkeä öljyssä ja tomaattikastikkeessa, tuoretta hunajaa, hirvenlihaa, Juntulan tilan puolukka-kaarnikkamuroja ja kajaanilaisen Pekka Heikkisen leipomon leipiä. Itselleni ostin idätetyn ruisvuokaleivän sekä luomunyrkkirieskan ja vanhemmille ruisreikä- ja ohraleivän. Jo aikaisemmin olen todennut Pekka Heikkisen leivät herkullisiksi ja varsinkin idätetty ruisvuoka on aivan fantastista! Jos liikutte kajaanissa päin, piipahtakaa ihmeessä!

Juntulan murot olivat myös ennestään tuttuja ja tällä kertaa valitsin kaapin täytteeksi maun puolukka-kaarnikka. Murot ovat kerrassaan mainioita, sillä niitä ei ole turhan pitkällä ainesosaluettelolla pilattu ja maku on tosissaan marjainen. Sekoittelen näitä yleensä mysliin tai syön ihan sellaisenaan jogurtin, viilin tai rahkan kanssa.

Oulun puoleen päästyäni kävimme ystäväni kanssa istuskelemassa läheisessä Koivurannan kahvilassa, joka paljastuikin aivan ihanaksi paikaksi! Valikoimaan kuului mm. herkullisia voileipiä ja runsaita salaatteja, hyvät juomavalikoimat, ihania kakkuja ja tietysti jätskiä. Sisustus oli myös tosi viihtyisä ja ulkona pöytiä riitti runsaasti, joskin melkein kaikki olivat täynnä. Paikka nauttii siis ilmeisen suurta suosiota hieman syrjäisestä sijainnista huolimatta.

Valitsin teekupposen kaveriksi kasvis-fetamunakasrullan salaatilla ja ystäväni otti kalaisan ruisleivän. Maistuvat pikkusuolaiset, joskin olisin ehkä mieluummin korvannut annokseni balsamicosiirapin jollain raikkaalla vinegretillä tai vaikka kermaviilikastikkeella. Pieniä olivat valituksen aiheet, joten tänne palaan uudestaan!