maanantai 20. tammikuuta 2014

Lammasminestrone sekä rucolapestolla ja mozzarellalla täytetty patonki

Maanantai-illalliseksi höyryvää keittoa jämäaineksista, lisäksi ostetttu vain lampaan jauheliha. Olin jo menettää toivon kaupan pakastealtaita tonkiessani, mutta lopulta löysin lampaan jauhelihaa sattumalta aivan toiselta suunnalta kauppaa kuin missä muut pakasteet asustivat. Vaihtoehdoiksi lampaan tilalle suunnittelin chorizoa tai isoja valkoisia papuja sekä kikherneitä. Täytyy kyllä sanoa lampaan jauhelihasta, että ainakaan Pirkan paketti ei oikein tarjonnut rahoille vastinetta. Hintaa varttikilolle kertyi 4,5 euroa, mutta makua ei ollut oikein nimeksikään. Jos en olisi paremmin tiennyt, olisin veikannut syöväni ihan tavista jauhelihaa. Noh, ensi kerralla jätän tästä viisastuneena ko. pakasteen kaupan tiskiin.

Mutta joka tapauksessa oli hyvä keitto! Ja mehevä patonki, kunhan muistat laittaa ronskisti pestoa ja mozzarellaa. Tällä aterialla täyttyy masukin mukavasti.



Lammasminestrone

140 g pekonia
3 valkosipulinkynttä
2 pientä sipulia
1 porkkana
pala selleriä
lohko valkokaalia
240 g lampaan jauhelihaa
oliiviöljyä
n. 1 l vettä
1,5 lihaliemikuutiota
1 tl italialaista mausteseosta (yrttejä, tomaattia, chiliä, suolaa, pippuria)
2 tomaattia
n. 2 dl pätkittyä spagettia
1-2 tl kaprista
1-2 rkl ketsuppia/tomaattipyrettä
1 rkl sitruunamehua
kourallinen persiljaa hienonnettuna

Lisäksi:
parmesaaniraastetta

Pilko pekoni ja kasvikset. Ruskista pekonia pannulla ja kun rasva on irronnut, lisää kasvikset kuullottumaan. Laita seos sitten kattilaan odottamaan , lisää pannuun hieman oliiviöljyä ja paista jauheliha. Lisää sekin kattilaan, kiehauta hieman vettä pannussa ja kaada neste kattilaan. Lisää vajaa litra vettä kattilaan, murenna liemikuutiot ja lisää mausteseos. Keittele hiljalleen noin 20 min. Lisää sitten pätkitty spagetti, kuutioitu tomaatti ja jatka spageetin kypsymisen verran. Mausta lopuksi kapriksilla, ketsupilla, sitruunamehulla ja persiljalla, tarkasta maku. Tarjoa parmesaaniraasteen kera.




Spelttipatonki täytettynä rucola-persiljapestolla ja mozzarellalla

5 dl vettä
1,5 dl maitoa
2 tl suolaa
1 rkl hunajaa
25 g hiivaa
2 rkl oliiviöljyä
5 dl hiivaleipäjauhoja
9 dl spelttijauhoja

Rucola-persiljapesto:
70 g rucolaa
3 reilua persiljan oksaa
3/4 dl parmesaaniraastetta
1/2 dl oliiviöljyä
1/2 sitruunan mehu
2 reilua valkosipulinkynttä
3/4 tl suolaa
1/2 tl mustapippuria

150 g mozzarellaraastetta

Liuota hiiva viileään nesteeseen, sekoita joukkoon hunaja, suola ja öljy, alusta jauhot sekaan. Vaivaa taikinaa reippaasti noin 10 min, kunnes saat siitä tasaisen, kulhon reunoilta irtoavan pallukan. Anna kohota 1-1,5 h. Tee sillä välin pesto surauttamalla kaikki ainekset pestoksi.
Jaa kohonnut taikina kahteen osaan ja kauli levyksi yksi kerrallaan. Voitele reilulla pestokerroksella ja ripota reilu kolmannes juustosta levylle. Kääri rullalle ja puolita rullat. Nosta uunipellille kohoamaan noin 30 minuutiksi. Paista 230 asteessa noin 15 min, anna jäähtyä hieman ennen leikkaamista.

sunnuntai 19. tammikuuta 2014

Kookosta, kauraa

Nam, mieltä hykerryttävä iltapala: täyttää ja lämmittää sekä mieltä että ruumista juuri sopivasti ennen nukkumaan menoa. Tätähän voi varioida monella tavalla, esim. lisäämällä omena- tai bataattiraastetta kattilaan puuron keittelyvaiheessa. Myös rusinat tai pilkotut taatelit ja mausteista vanilja sekä kaneli toimivat. Tällä kertaa halusin tällaisen simppelimmän version nautittavaksi omenasoseen kera. 


Kookos-kaurapuuro

1-1,5 dl kookosmaitoa
noin 1,5 dl vettä
1 dl isoja kaurahiutaleita
2 rkl vehnäleseitä
1/4 tl suolaa

Kuumenna vesi ja kookosmaito kiehuvaksi, lisää kaurahiutaleet ja leseet ja keittele hiljalleen noin 20 min. Lisää tarvittaessa nestettä.
Mausta lopuksi suolalla ja anna hautua vielä hetki.


tiistai 14. tammikuuta 2014

20 minuuttia, lopputulos 5/5



Rentouttava illallinen, joka valmistui noin 20 minuutissa. (Siis oikeasti 20 minuutissa, eikä tyyliin "Jamie Oliver's simple 30 min meals", joiden valmisteluun tavallisella kuolevaisella menee 3 tuntia.)
Ei viiden tähden illallisen aina tarvitse olla tartarpihviä ja vasikanposkea, kunhan vain olosuhteet ovat muuten kohdallaan: luututtu pöytä, kynttilä, sievät astiat, fiilistelyyn sopiva soittolista Spotifysta soimaan, arki-illan rauhaisa hetki kahden. Tällaisista tuokioista saa niin paljon voimaa välillä kiireiseenkin elämänmenoon.

Mutta sitten lyhyesti itse ruokaan. Alkuruoaksi Pirkan pakastetarjonnasta kotiloita valkosipulivoilla ("Miten hitossa näitä syödään?!") ja omasta pakastetarjonnasta kotoisia sämpylöitä mustapippurituorejuustolla. 
Päälle kylmäsavulohipastaa ja parsakaalia parmesaanilla höystettynä, omavalintaisella olusella. Minulla se oli Suomenlinnan panimon WIT-vehnäolut, joka oli kyllä nappivalinta mereneläville sekä maukkaan suolaiselle aterialle valkosipulivoineen ja parmesaaneineen kaikkineen. Olin jo aiemmin lukenut kehuja ko. panimon olusista ja ainakin tämä vehnäolut tuki lukeemaani. 



sunnuntai 12. tammikuuta 2014

Rentouttava aamiainen

Olipas ihanan rento sunnuntaibrunssi kotioloissa, kollareissa ja tukka harottaen. Hyvä ruoka toi kuitenkin juhlan tuntua kotoisista ulkomuodoistamme huolimatta. Munakokkelia lehtipersiljalla höystettynä, marmoripekonia, paahdettuja tomaatteja, fetasalaattia, mango-ananassmoothie ja mutterikahvit. Oijoi, tämä on onni.



Paahdetut tomaatit

kiinteitä tomaatteja
oliiviöljyä
sormisuolaa
mustapippuria
timjamia
parmesaania

Puolita tomaatit ja laita uunipannulle. Pirskota päälle oliiviöljyä, ripota mausteita ja raasta parmesaania. Paahda 250-asteisessa uunissa grillivastuksilla 10-15 min.


Munakokkeli (kahdelle)

3 kananmunaa
loraus oliiviöljyä
noin 1/2 tl suolaa, mustapippuria
1-2 rkl ranskankermaa
2 rkl hienonnettua lehtipersiljaa

Sekoita munien rakenne kevyesti rikki. Laita levy keskilämmölle, lämmitä öljy ja laita munaseos pannulle. Kypsennä hiljalleen koko ajan pohjaa myöten sekoittaen, kunnes munat sakoavat. Nosta liedeltä vähän ennen kuin kokkeli on valmista. Sekoita joukkoon ranskankerma ja mausteet. Tarjoa paahdettujen tomaattien, marmoripekonin ja raikkaan salaatin kera.




Mango-ananassmoothie

1 prk lohkeavaa ananasjogurttia
1 kypsä mango
1-2 dl hyvää appelsiinituoremehua
1 tl inkivääriä

Surauta pilkottu mango ja muut ainekset sileäksi smoothieksi.

Laatuaikaa rakkaimpien kanssa

1. Pitkästä aikaa La Cena ihanien ystävieni kanssa. Cenaa olen kaivannut kaiken kiireen keskellä, Paljon.
Tällä kertaa viisi henkeä koosti menun seuraavasti:

- A toi yllärin: täytettyjä pepperoneja ja gintonicit
- L teki salaatin, jossa sattumina vuohenjuusto-ananakset ja avokadokastike
- I kantoi pöytään suolaisen piiraan
- allekirjoittanut leipoi Juustoröötin ja pyöräytti pikanttia papu-tomaattitahnaa
- J paisteli jälkkäriksi monista blogeista tutut terveysherkut eli banaanipannarit, pakasteesta päälle napattiin vielä Aino mustikkapiirakka-jäätelöä
- näiden rinnalla hurahti vielä pullo roseeta muistuttamaan kesästä keskellä talven pimeyttä (, joka tosin jo alkaa selvästi muuttua valoisammaksi!)

Juustona käytin jämäkäntyn chili-yrttimaustetusta pecorinosta.







Valkopapu-tomaattitahna

1/2 purkkia aurinkokuivattuja tomaatteja
1/2 dl auringonkukansiemeniä
1 dl parmesaania raastettuna
1/2-3/4 dl tomaattien öljyä/oliiviöljyä
1/2 sitruunan mehu
2 dl isoja valkoisia papuja (keitettyjä)
suolaa, mustapippuria, timjamia

Kaikki sauvasekoittimalla tahnaksi!


J:n plätyt

Emäntien laittaman kaunis kattaus neilikkoineen kaikkineen.
Ette muuten usko, kuinka paljon neilikat voivat piristää keskiviikkoiltaa.


2. Rentouttava koti-ilta miehenpuolen seurassa. Levitettiin Trivial Pursuit olkkarin lattialle, sytytettiin muutama kynttilä ja levitettiin lattialle herkkuja ja uudet punaviinilasit.


- juustoja: Aura, Mustapekka-tuorejuusto, paistettu munajuusto
- keksejä: omatekoisia kaurakeksejä, voileipäkeksejä, suolakeksejä, pipareita
- herkkuvene: omenaa, viinirypäleitä (, joita ei kyllä oikeasti saisi viinin kanssa syödä!), cashewpähkinöitä, hunajamanteleita
- lisukkeet: punasipulihilloke, boysenmarjahillo
- suklaata: praliineja, After Eight -minttusuklaata, 70% tummaa suklaata
- punaviini: Marqués de Cáceres Crianza 2009

keskiviikko 1. tammikuuta 2014

Lohi-siika-tuorejuusto-pestorullat

Olipa taas tällainen nimihirviö, mutta kaikki määritteet tuntuivat ruokalajin kuvaiilun kannalta sen verran oleellisilta, etten hennonut jättää mitään pois.
Näitä lohi-tuorejuustorulliahan olen aikaisemminkin tehnyt joulupöytään ja muutenkin, mutta tällä kertaa kokeilin vähän jujuja. En nyt tiedä, oliko tämä sen parempi tapa, koska perinteiset ovat niin hyviä, mutta eivät toisaalta yhtään huonontuneetkaan!



Lohi-siika-tuorejuusto-pestorullat

150 g kylmäsavulohta
150 g graavisiikaa
100 g maustamatonta tuorejuustoa
100 g tilli-mustapippurituorejuustoa
1 dl kuohukermaa kevyesti vaahdotettuna
sopivasti tillipestoa (nippu tilliä, rypsiöljyä, ronskisti parmesaania, sitruunamehua, suolaa, mustapippuria, pinjansiemeniä)

Sekoita löysäksi vaahdotettu kerma ja tuorejuusto keskenään.
Levitä kylmäsavulohiviipaleet levyksi leivinpaperille. Levitä päälle tuorejuustotäyte ja tillipesto, rullaa kääretortun tapaan. Laita rulla pakastimeen tasaiselle alustalle 30-60 minuutiksi, niin sitä on helpompi leikata.



Vähän Insta-fiilistelyä joulun ajan rääppeistä, menossa mukana myös edellä esitellyt kalarullat.

lauantai 28. joulukuuta 2013

Leipää, leipää ja vielä vähän leipää

Kunnostauduin pitkästä aikaa joulun alla leivän leipomisessa: limppuja syntyi vinhaa vauhtia. Saaristolaisleipää, siemensämpylöitä, mallasleipää, ruisvuokaleipää, kauraleipää... Aktivoin pakasteesta hapanjuurenkin ja yritinkin ottaa siitä kaiken ilon irti!

Mitään kovin spesifejä reseptejä en käyttänyt näihin leipomuksiin, vaan nakkelin aineita taikinakulhoon vähän fiilispohjalta. Hapanjuuren käyttöön mulla on muodostunut sellainen kaava, että laitan juurta noin 2 rkl 0,5 litraan vettä (tai maitoa) ja lisäksi 5-15 g hiivaa, riippuen juuren aktiivisuudesta ja leivän tyypistä. Jos haluan tiivisrakenteisempaa leipää, jota kohottelen pitkään, riittää tuo 5 grammaakin vallan mainiosti. Rehtiä ruisleipää en olekaan vähään aikaan tehnyt. Sen tapaan tehdä pelkällä hapanjuurella, mutta sekaleipä- ja artesaanityyppisiin leipiin käytän myös vähän hiivaa tuomaan kuohkeutta taikinaan.




Mallasleipään käytin nesteenä 5 dl vettä, johon vatkasin vimmatusti sekaan pari desiä ruisjauhoja ja hapanjuuren (2 rkl). Tähän seokseen liuotin noin 10 g hiivaa ja sekoitin 1/2 dl leipäsiirappia, 1 tl anista, 2 tl suolaa, 1 dl auringonkukansiemeniä, 1 dl vehnäleseitä, 3/4 dl hienoja leipämaltaita, 3/4 dl rypsiöljyä ja alustin taikinan kiinteäksi hiivaleipäjauhoilla. Pitkän (, muttei kuitenkaan liian pitkän) kohotuksen jälkeen vaivasin ilmat pois jauhotetulla alustalla ja kääntelin taikinan muutamaan otteeseen "paketiksi". Käytännössä siis painelin taikinan hieman levymäiseksi, käänsin ensin toisesta laidasta 1/3 verran keskelle ja sitten toisesta laidasta myös kolmanneksen keskelle. Tässä siis vähän sama idea kuin voitaikinan kaaviloinnissa. Sitten pyörittelin taikinasta limpun ja nostin leivinpaperoidulle pellille. Siinä painoin terävällä veitsellä sektoriviillot leipään ja valmiista leivästä tulee tällainen kiva kukanomainen tuotos. Voitelin vielä leivän paiston loppuvaiheessa kevyesti siirappivedellä. Kyseessä oleva limppu meni lahjaksi siskon appivanhemmille ja ainakin terveisten perusteella oli maistunut.




Nämä siemensämpylät saivat myös erityisiä kehuja, mutta en oikein muista niistä muuta kuin, että nesteenä käytin maitoa, kohotukseen juurta ja hiivaa, taikinaan pellavansiemeniä, tietysti suolaa, hunajaa, kaurahiutaleita, rouheisia sämpyläjauhoja ja rypsiöljyä. Ei sen kummempia kommervenkkejä, kunhan vain tulee sopivan pehmeä taikina, paisto hyvällä lämmöllä (noin 230 astetta), muutamat löylyt paistuville sämpyille (vajaa lasillinen vettä nakataan kuumaan uuniin) ja valmiiden sämpylöiden jäähdyttäminen ritilällä, ilman peittoa. Näin tulee sopivan rapeakuorisia sämpylöitä, jotka eivät mielestäni kuivukaan niin nopsasti. Hapanjuuren käyttäminen auttaa kokemusteni mukaan myös säilymisessä.




Nämä ruissekaleivät tein aikaisempinakin vuosina käyttämälläni reseptillä, joka löytyy mm. tästä parin vuoden takaisesta postauksesta. 



Vielä pieni pullatunnelmakuva: läjäpäin tähtipullia ja pipari-puolukkakierteitä. Molemmat aika perinteisiä tuttavuuksia meidän joulupullavalikoimassa, mutta piparikierteet tuunasin tänä vuonna kirpakoilla puolukoilla.