perjantai 6. elokuuta 2010

Ålandia + Tallinna


Kesän viimeinen reissuni suuntautui Ahvenanmaalle, mistä matka jatkui kaverin kanssa Tallinnaan. Reissu oli kokonaisuudessaan ihanan rentouttava melkoisen aktiivisen kesän päätteeksi. Nyt jaksaa painaa vielä viimeiset lomapäivät ankarasti marjahommien parissa ennen paluuta Ouluun ja koulun penkkiin.

Ahvenanmaalla en käynyt pahemmin ulkona syömässä, sillä yritin hieman säästellä pennosiani ennen Tallinnaa. Aivan aluksi kävin kuitenkin ystäväni A:n kanssa Maarianhaminassa Bagerstugan Café och Vin -nimisessä kahvilassa. Söin itse ihanan freesin katkarapusalaatin, josta löytyi mm. kikherneitä, quinoaa, linssejä ja kananmunaa kauden kasvisten kera.

A taas valitsi myöskin hyvin maittaneen lohi-parsakaalipiirakan.

Miljöö oli myös hyvin miellyttävä: kahvila koostui useammasta huoneesta, jotka kaikki oli sisustettu hieman vanhahtavaan tyyliin.

Majoituin Eckerössä "puutalokommuunissa" A:n ja hänen kesätyöntekijäkavereidensa kanssa. Lähtöpäiväni kokkailin hieman aterian tynkää A:n kesätöiden loppumisen kunniaksi. Yllättävän hyvä valikoima ruokatarvikkeita löytyi paikallisesta pienehköstä Handlarn-kaupasta.

Listalta löytyi pastavuokaa, sipulia, paprikaa, soijarouhetta, papuja ja ruokakermaa. Mausteita ei juurikaan ollut käytettävissä, mutta ihan hyvää sai aikaiseksi suolalla, currylla, valkosipulijauheella ja mustapippurillakin.


Salaattipuolelta löytyi paahdettuja kasviksia (kesäkurpitsa, porkkana, terttutomaatti) rucolapedillä koristettuna basilikalla ja paahdetuilla auringonkukansiemenillä.


Lisäksi raikas salaatti roomansalaatista, kurkusta, vesimelonista, fetasta ja ruohosipulista.
Jo hieman elämää nähnyttä patonkia siivutin ja voitelin margariinilla, johon sekoitin basilikaa ja ruohosipulia. Ne sitten paahdettiin uunin jälkilämmössä rapsakoiksi.



Tallinnassa sen sijaan tutustuimme hieman enemmän kaupungin ravintolatarjontaan, jota kuvaa parhaiten sana runsas. Ravintoloita on joka kulman takana, varsinkin vanhassa kaupungissa, ja tarjonta ulottuu etnisistä ravintoloista perinteistä virolaista ruokakulttuuria esitteleviin paikkoihin sekä tietysti eri massaketjujen edustajiin. Mukavia pieniä kahviloita taas sai hakemalla hakea, eikä löytänyt sittenkään. Se olikin pieni pettymys, sillä sellaiselle olisi ollut kysyntää useampaankin otteeseen. Hinnoista ei suomalainen kyllä voi valittaa. Täysin mahdollista oli saada eteensä kolmen ruokalajin ateria 15 eurolla, eikä nyt puhuta edes mistään moskasta.

Ensimmäisenä iltana illastimme unkarilaisen ystävän kanssa Suomeen vielä jalkautumattoman italialaisketjun, Vapianon, ravintolassa aivan Viru-keskuksen vieressä. Tykästyinkin paikkaan kovasti. Listalta löytyi keveitä antipastoja, pastoja, pizzoja, salaatteja sekä jälkiruokia, kaikki tietenkin italialaiseen henkeen. Kaikki ruoat kokit kokosivat silmien edessä tuoreista raaka-aineista.
Itse tilasin ihanat tomaattibruchetan ja lohisalaatin. Molemmat olivat erittäin herkullisia ja nopeasti tarjolla.
Konsepti oli hieman pikaruokalahenkinen, mutta valoisa ja tyylikäs ravintola täynnä tuoreita yrttiruukkuja kitki melko tehokkaasti ajatukset pikaruoasta.


Aamupalaa haeskellessamme (klo 11 jälkeen) törmäsimme vanhassa kaupungissa toriaukion lähistöllä italialaiseen ravintolaan, jonka nimeä en kuollaksenikaan muista. Oli miten oli, sain sieltä eteeni maittavan vihreän salaatin höystettynä marinoiduilla oliiveilla, aurinkokuivatulla tomaatilla ja artisokan sydämillä. Lisäksi vielä rapeakuorista leipää. Voiko päivä enää ihanammin alkaa pikku kadun varrella aurinkoisessa Tallinnassa.


Iltapäivällä otimme lähempää kontaktia perinteiseen virolaiseen ruokaan ravintola Vanaema Juureksessa. Paikkaa mainostettiin isoäidin keittiönä ja sopivana paikkana tutustua alueen ruokaan herkullisissa merkeissä, eikä noihin lupauksiin tarvinnut juuri pettyä. Reilua, konstailematonta ja maukasta kotiruokaa vähän fiinimpään malliin. Mitään hätkähdyttäviä makuelämyksiä ei ollut tarjolla, mutta en niitä toisaalta odottanutkaan. Sen sijaan sain kotoisia ja kermaisia makuelämyksiä ja lisäksi itseni kylläiseksi sekä fyysisesti että henkisesti. Valitsin listalta alkuruoaksi vihreän salaatin sekä kohatasku porrulaugutäidega sampuse-koorekastmes eli purjolla täytettyä uunikuhaa samppanjakermakastikkeessa.

Salaatissa oli kiinankaalta, kurkkua, tomaattia ja paprikaa sekä, ah, niin ihanaa tilliä etikkaisella kastikkeella.

Kuha taas oli juurikin, mitä annos lupasi: purjoisaa ja kermaisaa, täyttävää, muttei liian raskasta (ainakaan PMY:n - Pohjaton Maha Yhdistys - kunniajäsenelle). Kalarullien lisäksi lautaselta, tai oikeastaan vuoasta, löytyi viipaleperunoita samaisessa kermakastikkeessa ja annos oli viimeistelty mädillä. En ole aikaisemmin tuntenut suurtakaan vetoa kyseistä kulinaariherkkua kohtaan, mutta täytyypä myöntää, että tämän annoksen myötä minusta taisi tulla mädin suuri ystävä.

Ainoa miinus Vanaema Juurekselle tuli leivästä, joka tuntui kovasti suurleipomon hötöltä. Palvelu oli kuitenkin virolaisella mittakaavalla ystävällistä ja kaiken kaikkiaan paikasta jäi oikein hyvä fiilis.


Viimeisenä iltana Kadriorgissa kuljeskelun päätteeksi oli pakko saada jätskiannokset. Pienen tiedustelu-urakan jälkeen löysimme tiemme Ravintola Kadriorgiin, josta saimme eteemme nämä näyttävät annokset. Pallo vaniljajäätelöä mansikkakastikkeella ja toinen suklaajäätelöä suklaakastikkeella sekä päärynän- ja persikanpuolikkaat viimeisteltynä savoiardi-keksillä, minttusuklaatikulla ja sitruunamelissan lehdellä. Vaniljajäätelö tuntui suussa kerran sulaneelta, mutta vanha Tallinnan matkaja alkoi jo tottua tällaiseen.


sunnuntai 25. heinäkuuta 2010

Kesäillan ruokakestit


Loppumaisillaan olevaa kesää, ystäviä ja yhdessäoloa sekä hyvää ruokaa juhlistettiin viikonloppuna Oulussa iloisissa merkeissä. Parin rentouttavan päivän jälkeen onkin hyvä ottaa pieni vääntö pariksi päiväksi ennen kesän viimeistä reissua, joka suuntautuu Ahvenanmaalle ja Tallinnaan. Samaiset teemat tulevat varmasti toistumaan myös siellä, mutta sitä en pistä yhtään pahakseni.


Lauantai-illan menu toteutettiin pitkälti Kodin Kuvalehden ohjeiden mukaan ja ruoka maistui kaikille vallan mainiosti. Ainoa isompi moka oli falafelien kypsennys uunissa, minkä seurauksena niistä tuli turhan kuivia, vaikka öljytyin käsin ne pyöriteltiinkin. Pannulla runsaassa rasvassa on ehdottomasti paras tapa. Sen siitä saa, kun yrittää oikaista. Muut pöperöt kuitenkin kompensoivat tätä erhettä melko menstyksekkäästi.

Menu:

- mansikkainen vihersalaatti
- perunasalaatti jogurttikastikkeella
- ohratabbouleh
- falafelit
- savulohipiirakka
- spelttileipä
- briejuustoa ja mansikoita

- vadelma-suklaatorttu


Mansikkainen vihersalaatti

1 pss friseesalaattia
1 pss rucolaa
1 pss roomansalaattia
valkoista balsamicoa (n. 2-3 rkl)
2 rs kirsikkatomaatteja
0,75 l mansikoita
kurpitsansiemeniä
sitruunanmakuista oliiviöljyä

Revi salaatit ja pyöräytä balsamicossa. Puolita tomaatit ja mansikat, sekoita kevyesti nostellen salaattiin. Ripottele pinnalle kurpitsansiemeniä ja valuta vähän öljyä.



Perunasalaatti jogurttikastikkeella

1 kg perunoita
200 g vihreitä papuja
1 punasipuli
2 uutta sipulia varsineen
1 prk feta- tai salaattijuustoa (luomu Santorina)
0,5 prk oliiveja

Kastike:
3 dl turkkilaista jogurttia
1 dl omenamehua
1 tl suolaa
1 rkl hunajaa
2-3 tl omenaviinietikkaa

Keitä perunat suolavedessä ja jäähdytä. Paloittele ne melko suuriksi paloiksi, hienonna sipulit ja paloittele oliivit. Kiehauta pavut nopeasti, jäähdytä kylmässä vedessä ja pätki. Sekoita kastike ja yhdistä kaikki aineet siihen. Anna maustua kylmässä.



Ohratabbouleh

3 dl kokonaisia ohrasuurimoita
1,5 l vettä, 2 tl suolaa
1 kurkku
1 punainen paprika
200-300 g aurinkokuivattuja tomaatteja
150-20 g kuivattuja aprikooseja
1 ruukku minttua
0,5 dl valkoista balsamicoa

Keitä ohra kypsäksi suolavedessä, valuta ja huuhtele siivilässä. Kuutioi kurkku ja paprika pieniksi, samoin tomaatit ja aprikoosit. Hienonna minttu ja sekoita kaikki aineet keskenään. Anna maustua ennen tarjoilua.



Savulohipiirakka

Pohja:
200 g voita
3 dl kaurahiutaleita
4 dl hiivaleipäjauhoja (pari desiä voi hyvin korvata spelttijauhoilla)
2 dl juustoraastetta
1 tl leivinjauhetta
1 dl vettä

Täyte:
500-600 g lämminsavulohta
1 pss auramurua
4 dl ruokakermaa
1 dl maitoa
5 munaa
200 g ruohosipulituorejuustoa
1 tl mustapippuria
1 ruukku tilliä hienonnettuna

Pinnalle:
emmentaljuustoraastetta
kirsikkatomaatteja

Nypi voihin kuivat aineet, lisää lopuksi vesi ja tarvittaessa vähän jauhoja. Painele taikina leivinpaperoidulle uunipellille. Levitä lohen palat pohjalle ja ripottele päälle auramuru. Kaada päälle keskenään sekoitetut kerma, maito, munat, tuorejuusto, pippuri ja tilli. Ripottele pinnalle juustoraastetta ja koristele kirsikkatomaatin puolikkailla. Paista 200 asteessa 10 min alatasolla ja vielä 20-30 min keskitasolla. Anna vetäytyä ennen tarjoamista.



Spelttileipä

5 dl vettä
2,5 dl turkkilaista jogurttia
1 pala hiivaa
3 tl suolaa
3 rkl hunajaa
3 dl spelttihiutaleita
7 dl grahamjauhoja
n. 6 dl hiivaleipäjauhoja
1 dl öljyä

Koristeeksi
kirsikkatomaatteja

Sekoita n. 45-asteiseen veteen jogurtti, jotta seoksesta tulee kädenlämpöistä. Murenna hiiva joukkoon, lisää suola ja hunaja sekä hiutaleet. Alusta jauhot taikinaan, lisää loppuvaiheessa öljy. Taikina saa jäädä aika löysäksi. Kohota kaksinkertaiseksi. Kaada taikina leivinpaperoidulle pellille ja painele siihen. Anna kohota n. 10 min ja painele pintaan kirsikkatomaatin puolikkaita. Paista 200 asteessa 15-20 min.


Briejuustoa ja mansikoita

brietä
mansikoita
hunajaa

Asettele mansikoita briejuuston päälle ja ympärille ja valuta päälle hunajaa.



Suklaatortun pohja on Vegaanin uudesta keittokirjasta. Suklaana pohjassa käytettiin tummaa vadelmasuklaata. Kuorrutteessa on 100 g tummaa suklaata ja pikku tönkki voita (30-50 g). Kuorrute levitettiin jäähtyneelle pohjalle ja päälle aseteltiin vadelmia ja ripoteltiin kookoshiutaleita ja kaakaonibsejä.


torstai 22. heinäkuuta 2010

Mansikka-mangokakku



Leenan päivän kunniaksi perhetutulle pyöräytetty kakku. Ah, oih ja voih, miten hyvää.. Ohje on Kodin Kuvalehdestä

Mansikka-mangokakku

Pohja:
150 g suklaakeksejä (lisäsin muutaman näiden päälle)
50 g voita

Täyte:
5 liivatelehteä
3 rkl sitruunamehua
3 dl kuohukermaa
200 g maustamatonta tuorejuustoa
2 prk lasten mangososetta
1 dl sokeria (laitoin puoli tavallista ja puoli inkkaria)

Päälle:
1 l mansikoita
2 dl vettä
1 dl hyytelösokeria

Hienonna keksit monitoimikoneella tai sauvasekoittimella, sekoita niihin sula voi ja painele leivinpaperoidun irtopohjavuoan pohjalle.
Laita liivatteet kylmään veteen likoamaan 10 minuutiksi. Vatkaa kerma vaahdoksi. Sekoita tuorejuusto, mangosose ja sokeri keskenään ja nostele kermavaahto sekaan. Kuumenna sitruunamehu kiehuvaksi ja liuota siihen kuiviksi puristetut liivatteet. Anna jäähtyä noin 5 min. Kaada sitten ohuena nauhana kermaseokseen ja sekoita samalla koko ajan. Kaada seos vuokaan pohjan päälle ja anna hyytyä 4 tuntia. Asettele sitten mansikat kokonaisina tai siivutettuna täytteen päälle. Kiehauta vesi ja sokeri, kunnes sokeri on sulanut. Jäähdytä hieman ja pensselöi sitten mansikat kiilteellä. Anna hyytyä vielä yön yli tai useampi tunti jääkaapissa.


keskiviikko 21. heinäkuuta 2010

Ruisleipää ja jotain sieniä


Tulipahan lämmitettyä kämpän lämpötilaa ihan kivasti sinne 30 asteen tuntumaan, kun pidin uunia reilut neljä tuntia putkeen 200-250 asteessa. Eipähän ainakaan pääse isäntä paleltumaan.

Mulla on ollu jo pari päivää tekeillä ruistaikina ja tänään vihdoin koitti hetki muuntaa kuohuva ja kiehuva kuravelli valmiiksi leiviksi. Mitään erityistä reseptiä mulla ei ole, olen ottanu vaikutteita vähän eri lähteistä. Suolan määrän kuitenkin aina punnitsen nestemäärään sopivaksi, suurinpiirtein 50 g suolaa/4 l vettä.

Hapan ruisleipä

n. 2,5 l vettä
400 g ruisrouhetta
n. 3,5 kg ruisjauhoja
0,5 dl aktiivista hapanjuurta
35 g suolaa

Kiehauta pari litraa vettä ja ruisrouhe, anna kiehua 5-10 min. Jäähdytä seos 30-asteiseksi ja lisää hapanjuuri voimakkaasti sekoittaen. Lisää vettä, kunnes saat löysän, vellimäisen seoksen. Jätä happanemaan liinan alle lämpimään paikkaan ja lisäile jauhoja pienissä erissä voimakkaasti sekoittaen. Anna taikinan juuren hapata mielellään kaksi päivää.
Ala alustaa loppuja jauhoja taikinaan, lisää myös suola. Vaivaa "ei liian kova" taikina ja anna sen kohota hyvin, tapauksesta riippuen 1-3 tuntia. Leivo joko limpuiksi tai reikäleiviksi ja kohota ennen paistoa. Limput noin tuntu 200 asteessa ja ohuet reikäleivät vajaa puoli tuntia 250 asteessa. Pistele reikäleivät ennen paistoa ja jäähdytä kypsät leivät ritilällä, peitä sitten hyvin liinalla.


Tämä satsi onnistui kyllä yli odotusten: tein maukkainta ruisleipää ikinä! Tai no ehkensentään maailmankaikkeuden parasta leipää onnistunut tekemään, mutta paras tuotos tämä oli oman leipuriurani varrella. Käytin talvella tekemääni hapanjuurta, jonka sulatin pakasteesta ja aktivoin lämpimällä vedellä ja ruisjauholisällä.

Hapantaikinan kivoimpia puolia on se, ettei paistamisen kanssa tarvi hosua, kun ei tarvi panikoida kohoamisten ja likilaskulle menemisten kanssa. Saa rauhassa antaa nousta vaikka 4 tuntia, mutta lyhyempikin aika riittää. Loisto homma, varsinkin näinkin suuren annoksen kanssa.

Tein taikinasta suurimmaksi osaksi reikäleipiä, ihanan ohuita ja rapeakuorisia. Pakastusta varten tein pienen urakan halkoessani niitä repimäkuntoon. Suomeksi sanottuna pistelin reunat auki veitsellä ja kuin ihmeen kaupalla onnistuin olemaan katkaisematta sormiani kovaa ja ohuenohutta leivän kylkeä veistellessäni.

Leipätaikinan kohotessa lykkäsin uuniin aamuisessa kellarin tyhjennyksessä (ylimääräiset potut, jotka olivat ituineen jo melkoisia karvakasoja) löytyneet viimeiset porkkanat ja punajuuret, sekä raitaiset että tavalliset. Olin vähän tylsä ja tyydyin lorottamaan päälle rypsiöljyä, hunajaa, suolaa, timjamia ja rosmariinia. Lisäksi puolitin sekaan kolme valkosipulinkynttä. Tylsää tai ei, mutta tällaiset uunijuurekset on varma klassikkohan. Loput uunijuurekset soseutin keitettyjen härkäpapujen kanssa maistuvaksi tahnaksi. Öljyä jouduin hieman lisäämään.

Lisäksi kokkailin Haaparannalta shoppailemistani sienistä vähän intuitiomeinigillä jotain sotkuruokaa.
Vaikutteita otin kaikista viime aikoina näkemistäni kokkausohjelmista. Nyt on tullut melkein joka päivä katsottua jotain. Se menee niin mukavasti siinä siivellä, kun vedän kuntopyörätreeniä, johon olen nyt aivan koukuttunut. Ohjelmat kestävät pääsääntöisesti sopivat 30 min, jona aikana ehdin sotkea 15 kilometriä ja ottaa muutamat sykkeennostot. Se urheilusta, nyt reseptiä.


Sotkua joistain sienistä (nimi vois tietty olla vähän vetävämpi...)

2 sipulia (uudet varsineen)
3 valkosipulinkynttä
2 paprikaa (keltainen ja vihreä)
6 suurta kirsikkatomaattia
oliiviöljyä
balsamiviinietikkaa
250 g sieniä
200 g (?) suuria valkoisia papuja (keitettyjä)
1-2 rkl pestoa
suolaa, mustapippuria
tuoreita yrttejä (basilikaa ja sitruunamelissaa)

Lohko sipulit ja paprikat, puolita tomaatit, paloittele sienet. Kuullota sipuleita, paprikoita ja tomaatteja öljyssä muutama minuuttia.
Lisää loraus balsamicoa ja sekoittele.

Lisää muutaman minuutin kuluttua myös sienet, pavut ja sipulin varret. Kun sienet ovat hieman pienentyneet, lisää pesto, suola ja pippuri. Anna hautua vielä hetki ja viimeistele tuoreilla yrteillä.


Sienten ruotsinkielinen nimi, ostronskivling, ei kauheasti sanonut kaupassa, eikä sienten ulkonäkökään ollut mitenkään tuttu.

Pikaisen googlettamisen avulla ne paljastuivat kuitenkin osterivinokkaiksi. Niimpä tietysti, olisihan tuo ehkä ollut pääteltävissä ruotsalaisestakin nimestä. Tuskin näistä lempisieniäni tulee, ainakaan tämän kokeilun perusteella. Raakana ja kevyesti kypsennettynä maku oli hieman kitkerä ja karvas, lisäksi rakenne oli aika sitkeä. Riittävä kypsennys kuitenkin hieman pehmensi sekä makua että rakennetta ja koko ruoka oli loppujen lopuksi oikein hyvää. Toisten sienten kanssa olisi ehkä ollut vielä parempaa...


maanantai 19. heinäkuuta 2010

Liian suuria limppuja ja liian pieniä bataattisiivuja


Tänään on ollut harvinaisen vauhdikas päivä kokkailujen, kuntoilun ja marjahommien parissa. Kummasti sitä jaksaa painaa 12 tuntia kaikenlaista, eikä ole vielä edes laonnut mihinkään maan rakoon. Pienet liikunta spurtit, kevyet ateriat ja ulkoilma auttavat siinä kyllä aikas pitkälle.

Aamupäivällä, tai oikeastaan jo eilen, aloin laittamaan limpputaikinaa alulle. Tein leivät Etran leivontavihkon ohjeella. Hieman enemmän siirappia ja suolaa olisin voinut laittaa ja tehdä pienempiä limppuja, sillä nämä jäivät himpun verran tahmeiksi sisältä. Ei häiritsevästi, mutta olisivat voineet olla vähän kypsemmän oloisia. Pikku huomautuksista huolimatta tämä on mielestäni oikein kelpo limppua.
Oulun limppu

1. päivä
1 l soijamaitoa
0,5 dl juurta
1 rkl pomeranssinkuorta
0,5 rkl kuminaa
1 rkl fenkolia
n. 250 g hiivaleipäjauhoja
n. 250 g ruisjauhoja

Lämmitä soijamaito n. 30 asteiseksi. Sekoita muut aineet ja vatkaa voimakkaasti. Jätä happanemaan pyyhkeen alle yöksi.

2. päivä
50 g hiivaa
2 tl suolaa
0,5-1 dl siirappia
n. 250 g ruisjauhoja (mulla meni aikalailla enemmän)
n. 250 g hiivaleipäjauhoja

Liuota hiiva vesitilkkaan, johon on sekoitettu suola ja siirappi. Lisää seos taikinaan ja vaivaa mukaan jauhot. Kohota ja leivo 3-4 limpuksi. Kohota jälleen ja paista 175-200 asteessa 20-30 min.

Mitäs muuta... Illemmalla tein sitten itselleni hieman herkkuruokaa grillissä. Pakastimesta löytyneen kylmäsavutofun hävittäminen oli päälimmäisenä mielessä, samoin kuin viinisuolaheinäruukun hyödyntäminen. Tuloksena seuraavaa.


Tofu-kasvispihvit

1 pkt (270 g) kylmäsavustettua tofua murustettuna
0,5 sipuli hienonnettuna
2 porkkanaa raasteena
4 pienehköä keitettyä perunaa muussattuna
1 iso valkosipulinkynsi hienonnettuna
1 tl kapriksia hienonnettuna
1 tl persiljaa
1 tl rakuunaa
(viis)pippuria myllystä
1 tl (makeaa) sinappia
2 munaa
4-5 rkl spelttijauhoja

Yhdistä kaikki aineet massaksi ja muotoile pihveiksi. Sivele öljyllä ja grillaa parilalla (tai paista pannulla) 3-4 min/puoli.




Grillattuja kasviksia viinisuolaheinän kera

0,5 iso kesäkurpitsa
200 g kirsikkatomaatteja
1 (n. 300 g) bataatti
oliiviöljyä, suolaa
1 ruukku viinisuolaheinää
basilikaa

Paloittele kesäkurpitsa ja siivuta bataatti. Pyörittele kasvikset öljyssä ja mausta suolalla. Grillaa kesäkurpitsan paloja ja tomaatteja kolmisen minuuttia ja paista bataattisiivut mieluiten parilalla kypsiksi. Asettele tarjolle viinisuolaheinän kanssa ja koristele tuoreella basilikalla.

Otsikkokin kielii ainoasta ongelmasta, joka tämän ruokalajin kanssa oli: bataattisiivut, joista osan paistoin ritilällä ja osan parilalla, olivat niin ohuita, että pakkasivat tipahtelemaan liekkeihin ritilän väleistä. Onneksi niitä meni vain muutama (jäljelle jäi tyylikäs hiilimöhkäle), jonka jälkeen opin olemaan tarkkana siivujen käsittelyn kanssa. I alla fall, loppu hyvin kaikki hyvin.

Näiden lisäksi höyrytin lautaselleni, ah niin hyvää, parsakaalia. Sitäkin kuluu aikamoisen rutkasti meidän talossa näin kesäisin.

sunnuntai 18. heinäkuuta 2010

Fresh


Tässä taas kerran pikku insight minun normipöperöihin, joissa ei oikein ole mitään ihmeellistä postattavaa. Kesän rehuja näinä aikoina löytyy suurin määrin lautaseltani, niinkuin eilenillallakin. Tässäpä oli vallan herkullinen lautanen:

- kaalta
- porkkanaa
- vesimelonia (joka näyttää aivan lohelta)
- avomaankurkkua
- tilliä
- pähkinöitä
- oliiviöljyä ja valkoista balsamicoa

Kuulostaa ehkä vähän tylsältä, mutta sesongin herkut kera runsaan makupalettinsa eivät jätä kylmäksi. Rouskuteltavaa kyllä piisaa..

Sunnuntaiaamiaiselleni tekaisin mm. tällaisen yllättävän namin juoman Kodin Kuvalehden taannoisen reseptin innoittamana. Lopputulos oli mielestäni kerrassaan mainio melko latteista odotuksista huolimatta. Alunperin ainoana päämääränäni ollut superkypsän vesimelonin käyttö päättyi onnelliseen hyminään.

Vesimelonismoothie

1 iiiiso siivu vesimelonia
1 banaani
2 rkl turkkilaista jogurttia
ripaus kanelia

Blendaa kaikki tai vaihtoehtoisesti vedä sauvasekoittimella sileäksi. Sitruunamelissan lehdet olisivat olleet piste iin päälle.
Nautin juomani eräästä lapsuuteni suosikkilaseista, jo elämää nähneestä muumi-sellaisesta. Hieman nostalgiaa peliin.