Usko meni

Viettelen täällä Earth Houria pilkkopimeässä siskon kämpässä (olen talonvahtina), joten havaitsin hetken hyväksi pikku postaukselle, kun ei näe piirrellä heksoosejakaan...
Tässä on nyt käynyt niin hassusti, etten ole enää vegaani. Tämän viikon maanantaina tapahtui suuri kääntymys, jolloin julistin hyväksyväni kalan, luomumunat ja maitotuotteet sekä riistan lautaselleni. Mulla meni usko veganismiin tuon rasvahappojutun kanssa. Periaatteessa sopiva omega6-omega3-tasapainokyllä olisi mahdollinen, mutta käytännössä se on huisin vaikeaa, ainakin minulle. Lisäksi aivoni ovat minulle sen verran kallisarvoiset, ettei paljon haluta leikkiä niiden kustannuksella.
Olen tällä viikolla syönyt pari kertaa kalaa ja kerran ammujugurttia, mutta muutoin en ole eläinkunnan tuotteita popsinut enempää kuin ennenkään. Olen melko varma, että jatkossakin HeVi-osastolla syödään enimmäkseen vegaanista ruokaa, koska siitä niin hurjasti pidän. Se minua eniten ehkä hidastikin päätöksen tekemisessä, aiheuttaen samalla siirta tuskaa, siis että joudun luopumaan vegaanisen ruokavalion ihanuudesta. Sitten tajusin, että eihän ruokavalion laajentamisen tarvi sitä tarkoittaa. Voin edelleen syödä vegaaniruokaa, mutta lisään siihen vain jonkin verran pääasiassa kalaa, jotta EPA:n ja DHA:n saanti on turvattu.
Tämä voi olla ihan kasvattava päätös, olen nimittäin yleensä hyvin ehdoton monissa asioissa. Vastaavien kompromissien tekeminen elämässä tulee yleensä vastaan jokaista, ennemmin tai myöhemmin, kerran tai useammin.

Rasvahappovalistusta

Vasta muutama päivä sitten heräsin tutkiskelemaan kunnolla omega-3 ja -6 rasvahappojen saannin suhdetta nykyisestä dieetistäni, kiitos "Becoming Vegan"- kirjan(, jonka voi tilata Vegaaniliiton kautta). Tulin siihen tulokseen, että jotain on tehtävä. Rasvaa noin yleensäkin tulee helposti syötyä liian vähän(ainakin minulla siis), mutta rasvan määrän lisäksi omegojen suhteeseen on tärkeää kiinnittää huomiota. Pähkinöitä ja siemeniä käytän nykyään melko ahkerasti, mutta esim. auringonkukan siemenillä ja manteleilla ei juuri omega-3:n tarvetta täytetä.
Perusinformaation saamiseksi linkki Wikipediaan.
Suomalaisille rypsiöljy ja sen helppo saatavuus on kylläkin siunaus tässä suhteessa, sisältäähän se alfalinoleeni-(omega 3) ja linoleeni(omega-6)happoa ihanteellisessa suhteessa. Kokonaisuutena näitä tulisi saada suhteessa 2:1-4:1, mutta länsimaalaisilla suhde vääristyy helposti, jopa yli 20:1. Kalaa syöville tämän ei luulisi olevan suuri ongelma, sillä rasvaiset kalat sisältävät runsaasti EPA:a (eikosapentaeenihappo) ja DHA:a (dokosaheksaeenihappo). Kasvissyöjät voivat saada näitä aivojen toiminnalle elintärkeitä rasvahappoja periaatteessa ainoastaan alfalinoleenihapon muodossa, joka voi muuntua EPA:ksi ja DHA:ksi. Toinen mahdollinen lähde, josta saataisiin suoraan EPA:a, ovat merilevät (erityisesti wakame ja Irish moss(?)). Käytännössä tämä edellyttäisi melko runsasti levän käyttö, sillä se ei juurikaan rasvaa sisällä, eli on tuskin kovin käyttökelpoinen käytännössä.
Rypsiöljyn lisäksi hyviä omega-3-lähteitä ovat pellavansiemenet, saksanpähkinät, butternuts (?), hampunsiemenet ja saksanpähkinät. Myös soijapavuista sitä löytyy (n. 7% rasvasta).
Jotta alfalinoleenihapon muuntuminen EPA:ksi ja DHA:ksi olisi riittävää, on pidettävä huolta seuraavista seikoista:

-liiallista omega-6-rasvahappojen, tyydyttyneiden rasvojen, kolesterolin ja trans-rasvojen käyttöä tulisi välttää
-riittävä kalorien ja proteiinien saanti
-tarpeeksi vitamiineja ja mineraaleja (sinkki, magnesium, kalsium, kupari, biotiini)
-alkoholia kohtuullisesti (estää muuntajaentsyymien toimintaa)
-tupakointi pois (täysin hyödytön keksintö, joka vähentää muuntumista)

Lapsilla ja vanhuksilla sekä sairailla(aineenvaihduntahäiriöt ja perinnölliset tekijät) muuntuminen on myös heikompaa, joten EPA:a ja/tai DHA:a kannattaisi saada suorista lähteistä. Ulkomailta on mahdollista tilata vegaanista ravinnelisää. (http://www.water4.net/?a_aid=ff3f7d9d&a_bid=3082a677)

Leipää...

Palkitsin itseni kirjoituksien loppumisen kunniaksi leipomalla pitkästä aikaa. Eilen tein sämpylöitä(, joista ei kyllä kuvassa näy paljon mitään päällysteiden alta) ja tänään innostuin vielä pyöräyttämään jokusen leivän. Mitään erityisiä ohjeita en käyttänyt, mutta sämpylöihin taisin laittaa ainakin

-½ l vettä ja 1 pss hiivaa

-1½ tl suolaa ja 1½ rkl inkkarisokeria

-1 dl pellavansiemeniä

-täysjyvä- ja sämpyläspelttijauhoja

-kauraisia sämpyläjauhoja

-½ dl rypsiöljyä

Leipään taas upotin

-6 dl vettä ja 1 pala hiivaa

-1½ rkl hunajaa (käytän luomuhunajaa, vaikka vegaani olenkin) ja 2 tl suolaa

-1 dl pellavansiemeniä ja 1 dl auringonkukansiemeniä

-1 dl ruisrouhetta

-1-2 dl vehnäjauhoja ja loput täysjyvävehnäjauhoja

-½ dl öljyä

Keittoja

Keitto on hyvää ruokaa tehtäväksi isoina annoksina: helppoa laittaa paljon ja paranee lämmityksessä. Säilykevarastosta löytyi esihistoriallinen "valkoisia papuja tomaattikastikkeessa" -purkki, josta sitten aloin jotain vääntämään. Aika hyvää, vaikka vähän säilykkeisyys ja muunnettu tärkkelys paistoivat läpi.

Tomaattinen papu-juureskeitto

öljyä
sipulia ja valkosipulia
juureksia (perunaa, porkkanaa, selleriä, palsternakkaa, lanttua)
vettä
kasvisliemijauhetta
yrttimausteita (persiljaa, rakuunaa, kirveliä)
muutama laakerinlehti
valko- ja maustepippureita
tomaattipyreetä
valkoisia papuja tomaattikastikkeessa

Kuullota sipulit ja juurekset öljyssä, anna hautua hetki ennen veden lisäystä. Lisää mausteet ja anna kiehua kypsäksi. Lisää pavut loppuvaiheessa mukaan.

Pakasteen uumenissa törmäsin rasiaan tomaattikeittoa. Nostin sen jääkaappiin sulamaan ja lopputulokseen suhtauduin enemmän kuin varauksella: rakenne muistutti enemmän vaahtomuovia kuin tomaattikeittoani. Olin jo melkein päättänyt vetää koko komeuden vessasta alas, mutta sitten ajattelin: "Onni suosiin rohkeaa." Siis pataan vain, kera sipulin, valkosipulin, porkkanan, lantun ja punaisten linssien sekä veden kera, makuja ryhdittämään lipstikkaa, yrttisuolaa ja garam masalaa. Painuin puoleksi tunniksi lukemaan ja palasin sitten jännittyneenä kurkkaamaan kannen alle. Hyvältä näytti, ja maistui! Tomaattikeitto oli aivan loistava pohja linssikeitolle. Se oli jo ennestään perunan ansiosta rakenteeltaan mukavaa, ja linssit vain paransivat asetelmia. Tuota vaahtomuovia teen varmasti uudestaan pakkaseen keittopohjaksi.

(Kuvasta tuli vähän laimea, värit ei oikein iskeny kohilleen..)

Pitkästä aikaa

Huh, onkin vähän aikaa vierähtänyt edellisestä postauksesta. Aikaa ei vain yksinkertaisesti tunnu olevan, krijoituksiin ja lääkikseen luku vie melkein koko valveajan päivästä, ja jos aikaa sattuisi olemaan, on yleensä niin uupunut kaikkeen kirjoittamiseen viittaavaan, ettei postailu oikein jaksa innostaa. Jotain ruokaa on kuitenkin aina välillä laitettava, joten tässä muutamia otteita.

Uusimmasta Makusta huippuherkullinen linssipata.

Linssi-kukkakaalipata (4 annosta)

1 sipuli
4 valkosipulinkynttä
1 rkl öljyä
1½ rkl currya
1,2 l vettä (en uskoakseni laittanut näin paljoa)
2 kasvisliemikuutiota (vastaava määrä jauhetta)
1 tlk säilyketomaatteja
pala suikaloitua inkivääriä
2 dl vihreitä tai ruskeita linssejä
1 kukkakaali (laitoin kaksi pussia kruunuvihanneksia)
1 tl garam masalaa
1 rkl hunajaa
suolaa ja mustapippuria
1 ruukku korianteria (laitoin pakastepersiljaa)

Kuumenna öljy(laitoin curryn tässä), kuullota sipuli, lisää curry(ja inkiväärin tässä) ja sekoittele hetki. Lisää vesi, tomaatit, liemijauhe, linssit, kukkakaali ja inkivääri. Anna kiehua hiljalleen, kunnes kypsä. Mausta lopuksi. Söin hirssin kanssa.

Posarissa (Pohjolan Sanomissa) päivänä eräänä hyvän kuuloinen perunasalaatti(alunperin Kotimaisten kasvisten), johon lisäsin myös valkoisia papuja ja parsakaalen nuppuja.

Ranskalainen perunasalaatti

Kyläkauppaamme oli ilmestynyt portobelloja ja hairahduin säälistä ostamaan niitä, ettei kaikki jäisi myymättä. (Elettiin parasta ennen päivää ja kasa näytti koskemattomalta.) Ei aavistustakaan, miten näitä kuuluisi syödä ja ainoa ohje siihen hätään oli sienten pakkauksessa, vuohenjuustoportobellot. Kiitos, mutta ei kiitos.. Reseptissä sienet oli kuitenkin gratinoitu uunissa, joten lätkäsin niihin espanjalaista kasvismuhennosta läjän päälle ja laitoin uljaaseen päytägrilliin hetkeksi. Törkeän hyviä sieniä muuten. Loput kaksi vain paistoin oliiviöljyssä sipuli kanssa ja aiai, kun oli nammaa. Tämä sytytti minussa karmean viljeltyjen sienten himon... Muutenki on viime aikoina haluttanu aivan hulluna kurkkua, salaattia, paprikaa.. Olen yrittänyt kiskoa luomutomaatteja pahimpaan hätään, mutta niiden hinta on nykyään melkoista kiskuritasoa, 5,50 400 gramma pussi. Sairasta...

Lopuksi vielä sarjassamme kuvaamiskelvotonta materiaalia: Helmin herkkupäällyste. Maailman parasta mössöä leivän päälle tai semmosenaan vedeltäväksi. Miksei tästä voisi tehdä vähän muokkaamalla pihvejä tai pyöryköitäkin. Toimenpiteet mössön valmistamiseksi ovat pääpiirteissään seuraavat:

1)kattilaan vettä(ei liikaa!), spelttihelmiä ja linssejä, valkosipulia, porkkanaa, sipulia

mausteina kasvisliemijauhetta, suolaa, garam masalaa, korianteria ja juustokuminaa,

persiljaa ja rakuunaa (tai mitä ikinä tahtookaan!)

2)annetaan putista hiljalleen, kunnes kaikki pehmeitä (tarkkaile veden määrää, lisää

tarvittaessa

3)muussaa koko hoito ja lisäile oliiviöljyä, tarkista maku