Vuohipihvit ja se sama vanha

Tiedän, tiedän, tämä on aika nähty juttu tässä blogissa, mutta se vaan ei koskaan kyllästytä. Puhe on siis uunijuureksista, jotka pyöräytin vuohen jauhelihasta tekemieni pihvien lisukkeeksi. Vuohen jauheliha on hankittu Sodankylästä luomupiirimme yhteistyökumppani Petri Sinkkoselta. Liha paljastui oikein maukkaaksi! Hieman lammasmainen, ehkä aavistuksen miedomman makuinen. Hetken mielijohteesta lätkäisin nokareen minttuhyytelöä mukaan jauhelihataikinaan, kun löysin jääkaapista purkillisen. Ei ollut huono veto ollenkaan!

Pihvit vuohenjauhelihasta, uunijuurekset ja kermaviilikastike

300 g vuohen jauhelihaa

1 kananmuna

1 tl minttuhyytelöä

1 iso valkosipulinkynsi hienonnettuna

1/2 tl suolaa

musta- ja valkopippuria

1 bataatti

2 punajuurta

2 punasipulia

2 isoa porkkanaa

1 palsternakka

1 tl timjamia

1/2 tl rosmariinia

1/2 tl suolaa

mustapippuria

2 rkl kp rypsiöljyä

1-2 tl hunajaa

1 prk kermaviiliä

1 dl hienonnettua persiljaa

5 tippaa tabascoa

yrttisuolaa, mustapippuria

1 tl hunajaa

Kuutioi juurekset, lohko sipulit ja sekoita pellillä mausteisiin, hunajaan ja öljyyn. Laita uuniin 225 asteeseen.

Sekoita jauhelihataikinan ainekset keskenään. Muotoile ne pihveiksi mukaan juuresten kanssa, kun ne ovat kypsyneet 15-20 min. Jatka paistoa vielä noin 15 min, kunnes juurekset ja pihvit ovat kypsiä.

Sekoita kermaviilikastikkeen ainekset keskenään.

Tarjoile salaatin kanssa:

Lisäkesalaatti

frisee-salaattia

kesäkurpitsaa kuutioina

kirsikkatomaatteja

cashepähkinöitä

oliiviöljyä

valkoista balsamicoa

Nokkuspokkus

Eilen kerätyt nokkoset pääsivät tänään pannulle. Tarkoitus oli laittaa ruokaan myös vihreitä linssejä, mutta nälkä oli sen verran huomattava, etten jaksanut alkaa odottelemaan linssien kypsymistä. Nokkoset olivat kuitenkin sen verran ihania, että käyn kyllä keräilemässä niitä lisää asap! Toteutuslistalla ovat vielä ainakin nokkospiirakka ja nokkoskeitto. To be continued...

Nokkos-sienipannu

1 iso punasipuli

2 valkosipulinkynttä

250 g tummia herkkusieniä

n. 1 l nokkosia

oliiviöljyä

200 g vihreitä papuja

suolaa, mustapippuria, kirveliä

1 rkl sitruunamehua

pieni kourallinen saksanpähkinöitä

Ryöppää nokkoset (1-2 min kiehuvassa vedessä). Valuta ja purista kuivaksi. Suikaloi sipuli, hienonna valkosipuli ja lohko herkkusienet. Freesaa sipulit ja sienet öljyssä, lisää nokkoset, pavut ja pienityt pähkinät. Mausta.

Muistin syödessäni jääkaapissa möllöttävän vuohenjuustopalan, jonka murustelin vielä ruoan joukkoon. Täytyy sanoa, että teki aika gutaa. (:

Kesällä on kiva lomailla!

Jipii, nyt se on koittanut! Kesäloma ja kokonaiset kaksi kuukautta aikaa tehdä mitä mieleen juolahtaa. Tosin, nyt kolme päivää lomailleena, tuntuu aika ajoin siltä, että tekisi mieli opiskella. Siis onko omituisempaa otusta tavattu... Opiskeluintoni (joka muuten yleensä herää erityisen vahvana, kun ei ole pakko lukea) olen ajatellut kanavoida pääasiassa kielten opiskeluun: saksan kertaamiseen ja espanjan kehittämiseen.

Viime viikot ovat menneet lukiessa tentteihin ja ravitsemustieteen pääsykokeeseen, joten kokkailuhommat ovat jääneet vähän vähemmälle. Tänään otin vähän menneitä viikkoja takaisin ja olenkin viettänyt lähes koko päivän ruoan parissa, tavalla jos toisellakin.

Aamupuuron jälkeen suunnistin ulos tyhjentämään kompostin valmista multaa kasvimaalle ja keräämään nuoria nokkosia. Sen jälkeen vuorossa oli lounaan valmistus. En voinut eilen ohittaa herkullisen näköistä (unkarilaista tosin) varhaiskaalikasaa kaupassa käydessäni, joten päivän pääaterialla tarjoilin kaalilaatikkoa. Rasiallinen käyttöön pääsyä odottelevaa luomuporsaan jauhelihaa pääsi mukaan ja lopputulos olikin oikein herkullinen. Kaalilaatikon voi tehdä monella tavalla, mutta oma ehdoton suosikkini syntyy pikapaistamalla kaalisuikaleet ennen uuniin laittamista. Kaalin voisi myös keittää lihaliemessä, mutta ajatuksena se ei tunnu minusta ollenkaan yhtä houkuttelevalta. Lopputulos lienee hieman hikinen ja freesi, kun taas värinsä säilyttänyt kaali herauttaa heti veden kielelle.

Kaalilaatikko (4:lle)

300 g luomujauhelihaa (porsasta)

2 sipulia

1/2 tl sellerisuolaa (tai normisuolaa)

mustapippuria

1 tl basilikaa

1 tl meiramia

1 varhaiskaali (noin 1 kg)

rypsiöljyä

1,5 dl ohrasuurimoita

n. 3 dl vettä

1/2 tl suolaa

1-2 rkl täysruokosokeria

2 dl ruokakermaa

ruiskorppujauhoja

Laita ohrasuurimot kiehumaan suolaveteen, imeytä vesi suurimoihin. Ruskista jauheliha ja hienonnettu sipuli, mausta sellerisuolalla, pippurilla sekä yrteillä. Kaada sekoituskulhoon. Lisää pannulle vähän tarvittaessa rypsiöljyä ja paista kaali pikaisesti kahdessa erässä. Sekoita keskenään kaali, jauhelihaseos, ohra ja sokeri. Tarkasta maku, lisää tarvittaessa suolaa. Kaada uunivuokaan, valuta päälle ruokakerma ja ripottele pinnalle korppujauho. Paista 225 asteessa 15 min, laske lämpö sitten 175 asteeseen ja jatka n. 40 min.

Lisäkkeenä oli juuresraastetta, puolukkasurvosta ja tomaattilohkoja. Juuresraaste oli oikein hyvää. Laitoin siihen porkkanaa, naurista, omenaa sekä ranskalaista kastiketta, jonka sekoitin rypsiöljystä, omenaviinietikasta, sinapista, hunajasta, suolasta ja pippurista.

Iltapäivällä kävin shoppailemassa herkkuja Haaparannan ICA Maxista. Sinne oli ilmestynyt pakasteallas, jossa oli neljässä laarissa marjoja: mustikoita, mansikoita, karhunavatukoita ja vadelmia. Kaikki, paitsi vadelmat, olivat vieläpä luomua! Marjoja sai kauhoa tukeviin paperipusseihin ja sitten punnita. Hinta oli mielestäni ihan kohtuullinen, 99 kruunua/100 g. Aika mukava säkillinenhän niitä lähti mukaan, kun oman pakastimen aarteet ovat päässeet jo loppumaan.

Kärryyn pääsi myös mm. luomumaksapasteijaa (salainen paheeni, herkkua näkkärin päällä raikkaan salaatin ja kurkun kanssa!) ja kivaa jauhoseosta. Siitä leivoin myöhemmin leipää, josta tulikin vallan maistuvaista.

Peltileipä

5 dl vettä

20 g hiivaa

1 omena raastettuna

2 dl kaurahiutaleita

2 dl spelttijauhoja

1 dl hiivaleipäjauhoja

1 dl spelttihiutaleita

0,5 dl seesaminsiemeniä

3/4 dl auringonkukansiemeniä

reilu 1 tl suolaa

1/2 dl rypsiöljyä

kuitupitoista jauhoseosta, esim. tätä

vettä, kurpitsansiemeniä

Liuota hiiva veteen, lisää omenaraaste, kaurahiutaleet ja hiivaleipä- ja spelttijauhot. Anna herätä 30-45 min. Lisää spelttihiutaleet, siemenet, suola, öljy ja alusta sekaan jauhoja. Älä tee liian paksua taikinaa. Kohota reilu tunti.

Levitä taikina uunipellille ja kohota taas noin 45 min. Voitele vedellä, ripottele päälle kurpitsansiemeniä ja paista 200 asteessa noin 30 min.

Vanhempien tyhjyyttään ammottavia pullavarantoja tuli myös täydennettyä. Ihan peruspullataikinan tein, inkkarisokerista ja hiivaleipäjauhoista. Toisesta puolesta syntyi korvapuusteja ja toisesta vanilja-puolukkapullia (levylle purkki vaniljarahkaa ja 1,5 dl puolukoita, joihin sekoitettu 2 tl inkkarisokeria ja 2 tl perunajauhoja). Hyvin näkyivät uppoavan.

Itselleni ja äidille laitoin iltaruoaksi salaatit. Ruotsalainen jäävuorisalaatti maistui tosi hyvältä, oli kuinka ravinneköyhää tahansa. Myös pikaisesti paistettu kesäkurpitsa kutitteli mukavasti makuhermoja.

Halloumi-kesäkurpitsasalaatti (2:lle)

jäävuorisalaattia

1 avokado

3 minipaprikaa

1/2 rs helmitomaatteja

6 paksua siivua kesäkurpitsaa

oliiviöljyä

suolaa, mustapippuria

n. 80 g halloumia

sitruuna-oliiviöljyä

Revi salaatti, pilko avokado ja paprikat, puolita tomaatit. Levitä kahdelle lautaselle. Laita kesäkurpitsasiivut neljään osaan, paista pikaisesti pannulla ja mausta lopuksi suolalla ja pippurilla. Lisää kesäkurpitsat salaattilautasille ja paista vielä halloumiviipaleet molemmin puolin ennen salaattiin lisäämistä. Pirskota päälle sitruunaista oliiviöljyä.

Tässä vielä tentinjälkeissalaatti, josta olen näpännyt kuvan. Aika perussettiä: salaattia, uunissa kypsennettyjä punajuuria vuohenjuustolla, avokadoa, minipaprikoita, tomaattia. Paahdoin uunissa myös valkosipulinkynsiä, jotka pusertelin punajuurien sekaan. Kastikkeeksi valuttelin balsamicoa ja oliiviöljyä, tosin kuvan ottamisen jälkeen, koska balsamico ei ihanasta maustaan huolimatta juuri kaunista värikästä salaattia...

Bürgeri

Pikainen ateria "tenttiin lukemisen" (lue 'fb-jumituksen') lomassa jääkaapin tyhjentämisen edistämiseksi. Jossain silmiini osui seesamipaneroidut kalafileet, mutta koska kalaa ei ollut tarjolla, paneroitavaksi pääsi kestosuosikkini punajuuri. Leipänä käytin pakastimesta sulattamaani tomaatti-paninileipä, joka ei ainakaan huonontumaan ole päässyt. Sopivan täyttävä ateria yhdessä salaatin kanssa (salaatti, kurkku, viinirypäle, tillipesto).

Punajuuri-halloumiburgeri

kaksi reilua leipäsiivua (tomaatti-paninileipä)

2 viipaletta napakaksi keitettyä punajuurta

1-2 rkl seesaminsiemeniä

1 muna

suolaa, pippuria, kuivattua minttua

rypsiöljyä

2 siivua halloumia

salaattia

tuorejuustoa

tillipestoa

Mausta rikottu muna suolalla, pippurilla ja mintulla. Pyöräytä punajuurisiivut ensin munassa, sitten seesaminsiemenissä. Paista kullankeltaisiksi pannulla, samoin voit paistaa lopun munan. Käytä myös leivät pannulla, samoin halloumi. Kasaa burgeri voitelemalla leivät tuorejuustolla ja latomalla väliin salaattia, paistettua munaa, paneroidut punajuuret, halloumi ja hieman tillipestoa. Nauti salaatin kera.

Tänään pidimme kurssikavereiden kanssa meillä kandiaiset vol 2&kultajuhlat -illanistujaisia. Tarjolla oli monenmoista herkkua: erilaisia leipiä (sämpylöitä, patonkia, sarvia, focacciaa), levitteitä, kasviksia, sipulipiirakkaa, grissineitä, juustoja, viinirypäleitä, viikunahilloa, pähkinöitä, vadelmapiirasta, suklaakeksejä, suklaita ja mitähän vielä... Selväksi tullee, että pöytä oli koreana. Leipäsortit olivat pakastimestamme haalittuja leipomuksia ja tahnat tein niiden lisukkeeksi. Kuvaa en valitettavasti ehtinyt nappaamaan, mutta kirjoittelen silti maistuvat ohjeet ylös.

Porkkana-kikherne-fetatahna

3 porkkanaa

1 tölkki (400 g) kikherneitä

1 rs Apetina Snack -fetaa (paprika)

1 reilu rkl tahinia

ripaus suolaa

1 tl juustokuminaa

cayannepippuria

ripaus inkkarisokeria

1 rkl limemehua

n. 3/4 ruukkua persiljaa

Keitä porkkanat ja jäähdytä. Soseuta kaikki ainekset keskenään (feta sekaan öljyineen), tarkasta maku.

Jogurtti-persiljavoi

1/4 ruukkua periljaa

1 dl turkkilaista jogurttia

n. 80 g voita

2-3 rkl saksanpähkinä- tai muuta öljyä

ripaus suolaa

mustapippuria

1/2 rkl sitruunamehua

Sekoita kaikki ainekset pehmeään voihin sauvasekoittimella. Kaada jogurtista erottuva neste pois, jos sellaista tulee.

Äidille

Mitenpä sitä meikäläinen osaisi muutoin äitiä hemmotella, kuin laittamalla parasta pöytään. Tarjoiluja täydennettiin toki hurmaavalla käytöksellä, lahjalla ja yhteisellä ajalla kotipuolessa. Toivottavasti äitillä oli yhtä kiva äitienpäivä kuin tyttärellä!

Päivä alkoi aamupalalla, jota varten hauduttelin Valamon puuroksi ristimääni ruis-ohrapuuroa. Nimi juontaa juurensa vuoden takaisesta vierailusta Valamon luostarissa 'Sielu ja ruumis lääketieteessä' - seminaarin merkeissä. Siellä meille tarjoiltiin aamupalalla mieleen painunutta herkkupuuroa, joka oli rukiista, mutta mukana oli tuntumaa tuomassa ohrasuurimoita. Kyseinen putro on vain niiiiiin hyvää! Varsinkin voisilmällä höystettynä se ei kaipaa mitään kaverikseen, mutta toisaalta, marjat eivät koskaan ole huono puuron kaveri.

Puuron lisäksi aamupalalla tarjoiltiin omatekoista ruisleipää ja kotikylän leipomo Joen laulun ohrarieskaa, lohta, kinkkua, juustoa, vuohenleipäjuustoa, kasviksia ja marjoja.

Tukevasta aamupalasta riitti energiaa kaikille moneksi tunniksi ja ehdimme tällä välin mm. käydä lenkillä, katsastaa kukkapenkkien kuulumisia ja viedä ruusun mummon haudalle.

Valamon puuro

2,5 dl ruishiutaleita

n. 1 dl ohrasuurimoita

reilu 1 l vettä

vajaa 1 tl suolaa

2-3 rkl voita

Laita hiutaleet ja suurimot illalla likoamaan kylmään veteen. Hauduttele puuroa aamulla noin tunti, lisää loppuvaiheessa suola ja voi.

Edellisenä iltana leivoin Glorian ruoan ja viinin ohjeella valmistetut patongit valmiiksi kohoamaan kylmään. Niistä aloitin lounaan valmistelun. Patongeista tuli kieltämättä hyviä, maukkaita ja sopivan sitkaita. Tuorejuuston tai vastaavan kanssa ne pääsivät parhaiten oikeuksiinsa, suolaa oli nimittäin aika niukasti. Vaikka patonkien teko vaati melko pitkän ajan, oli ne silti helppo ja huoleton valmistaa, sillä itse työvaiheet eivät olleet kovin työläitä.

Patongit

Päivä 1:

2 dl huoneenlämpöistä vettä

1/2 tl tuorehiivaa

3 dl puolikarkeita vehnäjauhoja (laitoin 2 hiivaleipää ja 1 spelttiä)

Liuota hiiva vetäeen, sekoita jauhot joukkoon. Peitä kulho kelmulla ja jätä huoneenlämpöön 24 tunniksi.

Päivä 2:

2 dl huoneenlämpöistä vettä

15 g tuorehiivaa

2 tl suolaa

6-7 dl puolikarkeita vehnäjauhoja (laitoin 1 spelttiä, 2 hiivaleipää ja 3 vehnää)

2-3 rkl öljyä

Liuota hiiva veteen, sekoita joukkoon esitaikina ja suola. Lisää jauhoja hiljalleen, kunnes taikina on muotoiltavissa. Pyri pehmeähköön taikinaan. Vaivaa käsin noin 10 min tai yleiskoneella 5 min. Peitä kulho liinalla ja kohota 30 min.

Kumoa taikina öljytylle pöydälle ja pirskota taikinan pinnalle öljyä- Vaivaa ilmakuplat pois ja jaa 4 osaan. Painele palat soikioiksi ja rullaa patongeiksi. Nosta patongit kahdelle leivinpaperoidulle pellille. Siivilöi runsaasti jauhoja pinnalle ja nosta leivinpaperi koholle patonkien välistä, jotteivät ne kohoa yhteen. Voit myös nostaa paperin sivulta ja tukea esim. vesipullon avulla, jotta ne kohoaisivat ylöspäin, eivätkä lässähtäisi. Peitä ilmavasti tuorekelmulla ja kohota jääkaapissa 12-24 h. (Voi myös kohottaa huoneenlämmössä kaksinkertaisiksi, n. 60 min.)

Nosta patongit huoneenlämpöön 30-45 min ennen paistoa. Kuumenna uuni 275 asteeseen. Suorista leivinpaperi toiselta pelliltä. Viillä 1 cm viillot patonkien pintaan terävällä veitsellä. Pane pelti uunin keskitasolle ja heitä pohjalle 1,5 dl vettä. Sulje luukku, paista 3 min. Laske lämpö 250 asteeseen ja paista kypsiksi, 15-20 min. Jäähdytä peittämättä.

Äitienpäivälounaan menu oli kokonaisuudessaan seuraava:

- tillipestoinen vihersalaatti

- patonki

- puikulamuusi

- siitake-pinaattimuhennos

- paistettu kuha tilliöljyllä

- deluxe-pannukakku raparperilla, vadelmoilla ja mascarponavaahdolla

Tillipeston tein hyödyntäen viime kesän tuoksuvaa pakastetilliä ja cashewpähkinäpussin loppuja. Kulhoon reilu kasa hienonnettua tilliä, kourallinen cashewpähkinöitä sekä hyvästi rypsiöljyä. Loraus vettä ja sitruunamehua, ripaukset suolaa ja pippuria. Sauvasekoitin hurisemaan ja valmista tulee!

Salaatissa oli erilaisia salaatteja, punaista salanovaa, rucolaa ja jääsalaattia, sekä punaisia ja keltaisia kirsikkatomaatteja, punainen ja keltainen suippopaprika, kurkkua ja omenaa. Sekoittelin joukkoon hieman tillipestoa, pinnalle paahdettuja kurpitsansiemeniä, jotka on maustettu soijakastikeella.

Puikulamuusi

1 kg puikulaperunoita

suolaa keitinveteen (2 rkl/l vettä)

1-2 dl täysmaitoa

2-3 rkl voita

Keitä kuoritut perunat vedessä, 10-15 min. Survo sähkövatkaimella, lisää maitoa ja voi ja vatkaa kuohkeaksi.

Siitake-pinaattimuhennos

2 rs (á 100 g) siitakesieniä

rasia (70 g) pinaattia

1 purjo

öljyä

n. 1/2 tl suolaa

mustapippuria

2 rkl tuoretta rakuunaa

1-2 dl kuohukermaa

1-2 rkl hiivaleipäjauhoja

Suikaloi pinaatti ja purjo. Freesaa ne sekä sienet öljyssä. Lisää kerma ja anna kiehua hiljalleen ilman kantta. Ripottele varovasti sekaan jauhoja, kunnes sopiva koostumus alkaa löytyä. Lisää lopuksi mausteet.

Kuhafileet maustoin suolalla, valkopippurilla ja sitruunamehulla ja paistoin voissa. Ensimmäiset tarttuivat jostain syystä pannuun aivan järkyttävällä tavalla. Voita olin laittanut pannulle melkoisen ronskisti, joten siitä ei luulisi olevan ollut kiinni. Toinen teoria on liian kylmä pannu, mutta sekään ei tuntunut uskottavalta, sillä rasva melkein paloi pannuun heti, kun sen siihen nakkasin. Kolmas ja todennäköisin vaihtoehto on, että en antanut kalojen olla rauhassa tarpeeksi pitkään, vaan aloin sörkkiä niitä lastalla liian aikaisin. Toiset kuitenkin onnistuivat mainiosti, eikä ensimmäistenkään maku kärsinyt pienestä hajoilusta (sekä kalan että kokin...). Tilliöljy toi mukavaa täyteläisyyttä rasvattomaan kalaan, oikein hyvä yhdistelmä. Minusta on muutenkin tullut tuon tilliöljyn suurkuluttaja. Käytän sitä leivän päällä, salaateissa, parsan höysteenä ja kaiken mahdollisen seassa. Koskahan iskee inflaatio...

Jälkiruoaksi kokeilin myös Gloriassa ollutta ohjetta: deluxe-pannukakkua. Höysteet tosin vaihtuivat ohjeen tuoksusimakastikkeesta keväiseen raparperiin, raikkaisin vadelmoihin ja täyteläiseen mascarponevaahtoon. Todella hyvää, mutta pannukakussa oli makuuni aivanaivan liikaa sokeria. Ei tainneet tämänkään tytön harmaat solut olla mitenkään terävimmillään tuossa vaiheessa, kun ohjeen 2 dl:n kohdalla ei soineet kellot. Noh, ei tätä nyt pois tarvinnut sylkeä, mutta ensi kerralla jos, ja kun, teen tätä, laitan sokeria ehkä puolisen desiä.

Deluxe-pannukakku

5 munaa

2 keltuaista

2 dl ruskeaa sokeria (inkkaria, ensi kerralla vain 1/2 dl!)

6 dl kuohukermaa (laitoin puolet täysmaitoa)

125 g jauhettua mantelia (laitoin 2 ps eli 150 g)

1/2 dl vehnäjauhoja (laitoin puolikarkeaa spelttiä)

1/4 tl jauhettua merisuolaa

1 rkl voita

3 rkl korppujauhoja

Sekoita vispilällä munat ja sokeri. Sekoita mukaan kerma sekä sitten loput aineet. Sekoita tasaiseksi ja anna turvota parisen tuntia huoneenlämmössä. Voitele ja korppujauhota pyöreä vuoka (halk. 25 cm). Kaada taikina vuokaan ja paista 180 asteessa n. 25 min, kunnes pannukakku on juuri kypsä. Anna vetäytyä 15-20 min ennen tarjoilua.

Raparperihilloke

1 litra raparperiä

1 rkl vettä

n. 4 rkl inkkarisokeria

puolikkaan (pienen) sitruunan mehu

1 tl vaniljasokeria

Kiehauta vesi ja raparperit. Lisää sitruunamehu ja sokeri ja keitä hiljaa 10-15 min, kunnes raparperit ovat hajonneet. Lisää vaniljasokeri jäähtyneeseen hillokkeeseen.

Mascarponevaahto

2 dl kuohukermaa vaahdotettuna

100 g mascarponea

Notkista mascarpone sekoittamalla, yhdistä kermavaahtoon vispilän kanssa. (Varo sekoittamasta liikaa, ettei kerma mene voiksi.)

Raparperihillokken ja mascarponevaahdon lisäksi myös muutama sulatettu pakastevadelma, St. Dalfour vadelmahilloa ja tuore mansikkakin pääsi mukaan lautaselle.

Synttärit

Paljon on-ne-a vaaaaaaan... MINÄ! Tupsahdin siis maailmaan 21 vuotta sitten ja sitähän toki tänään juhlistettiin kakkujen merkeissä. Rakastan tehdä kakkuja, mutta valitettavasti niiden syöminen ei ole minulle niin yhtä mieluisaa hommaa. Ei voi sanoa, että se minusta mitenkään vastenmielistä olisi, mutta ainakaan kovin paljoa en tykkää niitä kiskoa napaani. Siksipä kakun tekoon tulee ryhdyttyä lähinnä, jos tarjolla on useampia syöviä suita. Nyt olisi periaatteessa ollut potentiaalinen mahdollisuus pyöräyttää kaksikin kakkua, toinen minulle ja toinen äitienpäiväksi, mutta koska synttärikahvitteluseurueemme oli kohtalaisen pieni, jäi täytekakkua huomiseksikin aika lailla. Äiti-parka joutuu siis huomenna tyytymään jämäkakkuun, mutta eipä hätä ole tämännäköinen: hyvät jälkkärit tulee (toivon mukaan) olemaan tarjolla äitienpäivälounaan päätteeksi. Se on kuitenkin jo toinen tarina...

Suklaa-vadelmamoussekakku

Spelttipohja:

6 munaa

2 dl inkkarisokeria

1 dl puolikarkeita spelttijauhoja

1/2 dl hiivaleipäjauhoja

1/2 dl vehnäjauhoja

1 dl perunajauhoja

2 tl leivinjauhetta

Vadelmamousse:

5 liivatelehteä

250 g vadelmia

2 dl kuohukerma

250 g mascarponea

vajaa 1/2 dl inkkarisokeria

Suklaamousse:

2 liivatelehteä + tilkka vettä

3 dl kuohukermaa

1 dl turkkilaista jogurttia

100 g tummaa suklaata

2 tl vanljasokeria

Kostutus:

2-3 dl täysmaitoa

Koristelu:

3-4 dl vispikermaa

tummaa suklaata

tuoreita mansikoita

Vaahdota munat ja sokeri, lisää sekoitetut jauhot nostellen taikinaan. Kaada taikina voideltuun ja korppujauhotettuun vuokaan ja paista pohjaa 175 asteessa 40-45 min. Halkaise jäähtynyt pohja kolmeen osaan.

Laita liivatteet kylmään veteen. Keitä vadelmia hiljalleen 5 min. (Kotimaiset voi lisätä keittämättä, soseutus riittää.) Jäähdytä marjat, ota vähän mehua kattilaan ja kuumenna se kiehuvaksi. Liuota siihen liivatteet, anna jäähtyä hetken. Vaahdota kerma sillä välin. Sekoita kaikki muut moussen ainekset ja valuta liivateliuos ohuena nauhana sekaan koko ajan hyvin sekoittaen. Laita täyte kylmään jäähtymään, kunnes se alkaa hieman jähmettyä.

Sulata suklaa vesihauteessa, vaahdota kerma, kuumenna tilkka vettä kiehuvaksi. Liuota liivatteet vesitilkkaan, anna jäähtyä pieni hetki. Sekoita moussen ainekset ja lisää liivateliuos ohuena nauhana sekaan koko ajan hyvin sekoittaen. Laita tämäkin täyte kylmään hyytymään joksikin aikaa (n. 30 min).

Kostuta alin kerros, levitä pohjalle paksu kerros vadelmatäytettä. Toinen kerros päälle, kostutus ja suklaamoussea paksulti. Lopuksi kansi ja sen kostutus. Anna mielellään vetäytyä ainakin pari tuntia.

Vaahdota koristelukerma. Raasta osa suklaasta, höylää veitsellä suklaalevystä lastuja ja sulata hieman suklaata kattilassa tai mikrossa. Kasta mansikoita suklaaseen, anna suklaa-mansikoiden kovettua jääkaapissa hetki. Levitä kermaa kakun pinnalle, ripottele reunoille suklaarouhetta ja pursota kannen reunoille koristelukermaa. Keskelle kasa suklaalastuja ja suklaa-mansikat.

Pientä säätöä oli täytteiden kanssa. En jäähdyttänyt vadelmoita tarpeeksi, mikä leväytti ja juoksutti kermavaahdon aika mukavasti... Pienellä liivatelisällä ja hyvällä vispaamisella koostumus saatiin kuitenkin hyvän jämäkäksi ja tasaiseksi, eikä maku kärsinyt lainkaan. Suklaamousse on maistuu vahvan suklaiselta, mutta minulle se maistui mainiosti kakun välissä. Jos haluaisi miedompaa suklaan makua, suosittelisin käyttämään osan maitosuklaata tai enemmän makeutusta.

Koristeluista ei myöskään päästy ilman pieniä kiroiluita: suklaarouheen ripottelu kakun reunoille on helpommin sanottu kuin tehty. Varsinkin nyt se tuotti erityisiä vaikeuksia, kun kakkupaperina oli liukas kartonkialunen, joka lähti luisumaan kakkuvadilta, jos sitä kallisti. Olin itsekin melkoisen hypoglykeminen, koska en ollut syönyt sitten aamupalan, joten ärräpäät lensivät aika surutta. Onneksi äiti oli samaan aikaa leikkaamassa tarjolle leipäjuustoa, josta mureevia palasia ammensin suutuspäissäni kitaani. Maailma alkoi äkkiä näyttää kovin paljon valoisammalta paikalta ja lopulta kakkukun saatiin kasaan ilman sen suurempia perheriitoja.

Kaunis kakku saatiin siis lopulta aikaiseksi ja vallan maukaskin. Suklaarullien tekeminen ei vain oikein luonnistunut, joten tyydyin lastuhakkelukseen... Ehkä seuraavassa elämässä rullatkin onnistuvat...

Pirkasta bongasin hauskan rukiisen voileipäkakun, jonka sitten toteutinkin. Ruisleipä voileipäkakun pohjana on ehkä paras vaihtoehto ikinä, kunhan sen vain kostuttaa tarpeeksi ronskisti. Käytin kakussa melko paksua Jokivarren leipomon ruisreikäleipää, johon nestettä upposi ehkä tuplat verrattuna ohjeessa mainittuun 2 dl:aan. Toisaalta, leivät painoivatkin noin 300 g kipaleelta, joten massaakin oli melkein tuplat verrattuna Vaasan reikäleipiin. Kakku ei myöskään ehtinyt imeytyä yön yli, ainoastaan 5-6 tuntia, joten huomenna se voi olla hiukan mehevämmässä kuosissa... Oli miten oli, lopputulos oli erittäin onnistunut ja voin suositella tätä lämpimästi kaikille voileipäkakun ystäville. Myös isäni, joka ei mitenkään suuri voileipäkakkufani ole, kehui kakkua ja oli ensimmäisenä kauhomassa lisää lautaselleen. Se on jo jotain!

Lohi-ruisleipäkranssi

2 pkt (à 175 g) halkaistua ruisleipää (Vaasan tosi rukiinen)

Lohitäyte

2 pkt (à 150 g) Pirkka kylmäsavukirjolohilohta

1 (250 g) paprika

1 rs (200 g) Pirkka Kevyt maustamatonta tuorejuustoa

1 dl Pirkka turkkilaista jogurttia

1 rkl sitruunan mehua

1 tl sitruunan raastettua kuorta

1 dl tilliä hienonnettuna

mustapippuria

4 - 5 rkl Pirkka konjakkisinappia

Kostutus

2 dl maitoa

Kuorrutus

1 rs (200 g) maustamatonta tuorejuustoa

1 dl Pirkka turkkilaista jogurttia

Koristelu

1 pkt (150 g) Pirkka kylmäsavukirjolohilohta

1 ps jääsalaattia

n. 10 Pirkka kirsikkatomaattia

1 (100 g) suippopaprika

tilliä

Hienonna täytteen kirjolohet ja kuutioi paprika. Sekoita keskenään kirjolohi, paprika, tuorejuusto, jogurtti, sitruunan mehu ja - kuoriraaste, tilli sekä mustapippuri.

Peitä tarjoiluvati noin 8 cm leveillä leivinpaperisuikaleilla, joiden päälle kokoat voileipäkakun.

Nosta vadille halkaistu ruisleipä halkaisupinta ylöspäin. Kostuta maidolla ja levitä päälle noin 1 rkl sinappia ja 1/3 täytteestä. Nosta päälle toinen halkaistu ruisleipä. Kostuta, mausta sinapilla ja peitä lohitäytteellä. Täytä kolmas kerros samoin. Kostuta kanneksi tuleva leipä molemmilta puolilta ja nosta se kakun päälle halkaisupinta ylöspäin.

Suojaa kakku huolellisesti muovikelmulla. Pane päälle painoksi leikkuulauta ja esim. litran mehutölkki. Anna kakun kostua jääkaapissa seuraavaan päivään.

Kuorrutusta varten sekoita keskenään tuorejuusto ja jogurtti. Sivele kakun pinta ja reunat kuorrutuksella. Poista kakun alta leivinpaperisuikaleet.

Puolita kalaviipaleet, viipaloi paprika ja lohko tomaatit. Koristele kakun punta kalaviipaleilla, paprikalla ja kirsikkatomaateilla. Peitä kakun reunat jääsalaatilla. Viimeistele tillillä.

Väsäilin pinnalle lohesta ruusuja. Osa onnistui, osa ei... Epäonnistumisista voin syyttää osin kiirettä, joka painoi niskassa kakun koristelun aikana. Myös kuvatessa oli kiirettä ja eteenkin voileipäkakkukuvat ovat hiukan hassuja. Sääli, koska kakku oli oikeasti aikas soma. Ruusuista yritin myös ottaa lähikuvaa, mutta paras yrityksistä jäi vähän tämmöiseksi kiilteleväksi kummajaiseksi sekin... Käyttäkää vähän mielikuvitusta, niin kyllä se silloin ihan hyvältä näyttää! ;)

Munakoiso-papupyörykät

Kaappientyhjennysoperaatio käynnissä. Tuloksena paahdettuja kasviksia, kasvispyöryköitä ja random-salaattia. Pyörykät onnistuivat yllättävän hyvin täysin mututuntumalla tehdyiksi pulleroiksi., vaikka perinteisesti en ole ollut mikään varsinainen taituri niiden teossa. Munakoisofanille tämä ruoka oli suurta herkkua, pavuilla ja pähkinöillä täydennettynä ne olivat myös proteiinien puolesta ravinteikasta muonaa. Pieni määrä sweet chili -kastikken tuomaa makeutta ja tulisuutta taittoi mukavasti pyörykäiden tuhtia makua.

Niin tämän ruoan, kuin kaikkien muidenkin kohdalla, koen maistelun olevan Se Juttu. Hyvää ruokaa on mielestäni nimittäin lähes mahdotonta tehdä ilman pieniä väliaikakatsauksia ruoan koostumukseen ja makuun. Aikais

emmin noudatin orjallisesti reseptejä ja pidättäydyin testaamasta ruoan makua ennen kuin se oli tarjolla lautasella. Hyväähän siitä niinkin tuli (ainakin yleensä...), mutta samanlaista syvyyttä ja maukkautta kuin nykyisin ruoissa ei ollut. Siispä summasummarum, jos haluat valmistaa sielukkaampaa ruokaa, tutustu siihen jo sen valmistumisen aikana ja kokeile rohkeasti hyvän (ja miksei huononkin) maun rajoja.

Munakoiso-papupyörykät

1 munakoiso

3 valkosipulinkynttä

3-4 rkl oliiviöljyä

n. 1/2 tl punaista currytahnaa

1 tl juustokuminaa

400 g papuja, esim. härkäpapuja

3/4 dl maapähkinöitä

n. 1,5 dl kaura- ja ruishiutaleita

2 rkl tahinia

2 rkl sweet chili -kastiketta

1 tl persiljaa

vajaa 1 tl suolaa

mustapippuria

Paloittele munakoiso ja murskaa valkosipulit veitsen lappeen alla. Lämmitä öljy, juustokumina ja currytahna pannulla, lisää munakoiso ja valkosipuli. Paistele 5-10 min. Laita levy nollaan ja pyöritä sekaan pavut. Kaada seos kulhoon, lisää loput aineet ja aja sauvalla massaksi. Tarkasta maku! Tee pyörykät uunipellille ja paista 225 asteessa noin 15 min.

Paahdetut kasvikset

1/2 kg kukkakaalta

1/2 kg bataattia

2 rkl saksanpähkinäöljyä

suolaa, mustapippuria

1 tl inkkarisokeria

1 tl timjamia

Paloittele kasvikset. Valuta päälle öljy ja ripottele mausteet. Paahda uunissa 225 asteessa noin 15 min.

Random-salaatti

4 pientä naurista

2 pienehköä palsternakkaa

1 omena

1 dl puolukoita

n. 1 rkl rypsiöljyä

1 rkl omenaviinietikkaa

Raasta juurekset ja omena, sekoita kaikki ainekset.

Jyväskylän antimia

Vappu sujui vierailulla kaverien luona Jyväskylässä, joka on näin sivumennen sanoen kelpo kaupunki! On Ekoloa, Katriinan kauppaa, Kasvisravintola Katriinaa ja aktiivisia vegaanipiirejä ja ties mitä! Pakko antaa maininta myös Teijän Keittiöstä, jossa valmistetaan vapaaehtoisvoimin vegaanista ruokaa sunnuntaisin pari kertaa kuussa. Ruoka on monipuolista, vaihtelevaa ja vieläpä hyvin edullista (pääruoka 3 euroa + jälkkäri 1 e) , sillä TK ei ole voittoa tavoitteleva organisaatio.

Kaksi kertaa olen Jyväskylässä vieraillut ja jo kolme kertaa tieni on vienyt Sohwiin. Maan mainio ravintola, jossa tarjolla kiitettävästi kasvisruokaa, myös vegaaniversioita. Annokset ovat sopivan suuria, ettei jää maha tyhjäksi (seuralaisilleni ne olivat melkeinpä liian suuria..), mutta eivät kuitenkaan mitään mättöläjiä. Annosten ulkoasu on oikein siisti ja ruokahalua herättävä. Kiitosta saa myös annoksissa riisin tilalta käytetty ohra ja monipuoliset kasvisvalinnat.

Tällä kertaa tilasin gratinoituja soijapihvejä (Juustolla ja béarnaisekastikkeella gratinoitujen soijapihvien kaverina pinaattiohrattoa ja kasviksia.), eikä annoksessa juuri valittamista ollut. Kastike mehevöitti ihanasti pihvejä ja ohrattoa, kasvikset olivat mukavan rapsakoita sekä maukkaita.

Nappasin myös maistiaisen kaverin papuohratosta (menee omalle to do -listalle!) ja toiselta lautaselta löytyneet vegaanin soijapihvit olenkin jo aikaisemmin hyviksi todennut.

Kaveri johdatti minut myös vierailulle smoothie-baari Shasassa, joka olikin minulle ensimmäinen smoothie-baari koskaanikinä. Kokemus oli varsin miellyttävä. Tilaamani smoothie oli nimeltään Vitaboost (mansikka, puolukkaa, klementtiiniä, sitruunaa, omenaa, gojia, D-vitamiinia + ekstralisänä sain mehiläiskittivahaa eli propolista flunssan poistoon) ja kaverin lasista löytyi Puntti (banaania, mustikkaa, hamppua, lucumaa, inkivääriä, macaa, chiaa, viherjauhetta).

Vitaboost oli mukavan raikas ja virkistävä, sopiva alkudrinkki vähän ennen Sohwiin menoa. Puntti sen sijaan oli tuhdimpaa tavaraa, mutta sitäkin herkumpaa. Hintaa smoothielle kertyi 6 euroa, mikä tuntui ainakin Vitaboostista hieman suurelta. Puntissa taas oli kalliimpia ja erikoisempia aineksia, joten sen kohdalla hinta tuntui ymmärrettävältä. Kylmien smothieiden lisäksi tilattavissa oli mm. lämpimiä juomia sekä raakasuklaata. Yhdellä hyllyllä oli myytävänä erilaisia superfoodeja lucumasta kaakaovoihin ja vegaaniseen proteiinijauheeseen.

Paikan miinuspuolena oli koko: pienessä tilassa ei paljoa tehnyt mieli alkaa lavertelemaan omista jutuistaan smoothien siemailun lomassa. On tietysti ymmärrettävää, että Shasan kaltainen vaihtoehtopaikka ei voi heti lyöttäytyä kovin suuriin tiloihin.

Täytyy kyllä sanoa, että luin mm. Imagesta hiukan hämärää juttua Shasan pyörittäjien ja Silverbankin keskinäisitä bisneksistä, mutta ehken asiaan vihkiytymättömänä kirjoita aiheesta enempää...

Uunissa, höyryssä, raakana

Tämän päivän kokkailuissa oli mukana minunkin mittapuullani poikkeuksellisen monenlaisia kasviksia. Osasyyllisenä lienee vasta ollut luomupiirin toimituspäivä, joka tarjosi taas kerran kassin täydeltä herkkuja. Vähän ekstempporee-hengessä taas mentiin, mutta se on jo ennestään hyväksi havaittu tapa.

Kesäkurpitsa luovutti aika lailla, joskaan ei aivan kohtuuttomasti, nestettä uunivuoassa ja mietiskelin, millähän liiallisen nesteytyksen olisi saanut korjattua. Ehkä leipäpala murusteltuna vuokaan olisi ollut kaivattu osanen. Parsakaalilisäkkeen idea on peräisin Ruoka Pirkasta, jossa muistan joskus tämäntyylisen ohjeen nähneeni. Siinä tosin käytettiin marinoitua fetajuustoa ja kastikekin oli vähän eri. Omakin versioni täytti odotukset, nams!

Uunikasvikset

3 pientä punasipulia

3 pienehköä valkosipulinkynttä

1 munakoiso

1 kesäkurpitsa

1/2 prk kivellisiä oliiveja

1 tl juustokuminaa

1 tl paprikaa

1 tl basilikaa

1 tl suolaa

ripaus cayannepippuria

2-3 rkl oliiviöljyä

n. 1/2 dl parmesaaniraastetta

Lohko punasipulit, viipaloi valkosipulit ja kuutioi munakoiso ja kesäkurpitsa. Sekoita mausteet ja öljy kasviksiin uunivuoassa. Ripottele päälle parmesaani. Kypsennä 200 asteessa n. 20 min.

Parsakaalilisuke

500 g parsakaalia

3 pientä tomaattia

150-200 g vuohenjuustoa

3 rkl oliiviöljyä

1 rkl sitruunamehua

1/2 tl sinappia

1 valkosipulinkynsi

1/2 tl kapriksia

ripaus inkkarisokeria

1/2 tl minttua

1 tl oreganoa

mustapippuria, suolaa

Höyrytä parsakaalin kukinnot napakaksi. Lohko tomaatit, kuutioi juusto ja laita tarjoiluastiaan parsakaalien kanssa. Sekoita kastikkeen aineet keskenään ja valuta kasvisten päälle.

Kepeä kaalisalaatti

n. 300 g valkokaalia

1 ruukku rucolaa

1 punainen paprika

n. 1/2 dl salaattisiemensekoitusta

2 rkl saksanpähkinäöljyä

1 rkl balsamicoa

1 rkl vettä

n. 1/2 tl hunajaa

suolaa, mustapippuria

Suikaloi kaali (juustohöylällä tms.) ja paprika. Laita kulhoon revityn rucolan kanssa ja valuta päälle keskenään sekoitetut kastikkeen ainekset.