Onpas tullut poikkeuksellisen pitkä bloggaus-tauko tähän koulunalkuhuuman kohdalle, melkein pari viikkoa. Monenmoista on kyllä tullut laiteltua, mutta kuvausta taas olen vähemmän harrastanut. Toisaalta on ollut kyllä ihan mukavaa kokkailla vain menemään, eikä aina olla häsyämässä kameran kanssa puolta tuntia, ennen kuin voi alkaa maistelemaan ruokia. Mutta mutta... Kyllä tätä blogin päivitystäkin on jo vähän ikävä ollut. (:
Tänä iltana kamera ja valo olivat erittäin yhteistyöhaluttomia, mutta siitä huolimatta haluaisin esitellä perjantai-illalliseni, joka maistui nälkäiselle ja väsyneelle saunan jälkeen. Hieman intialaistyyppinen tämä soosini oli, joten kutsuttakoon sitä nyt vaikka kormaksi. En kuitenkaan ole intialaisen ruoan ekspertti, joten ei kannata ottaa ihan kauhean tosissaan...
Papu-pinaattikorma
1-2 rkl kp kookosöljyä
1-2 tl intialaistyyppistä mausteseosta (korianteria, kuminaa, kardemummaa, kurkumaa, cayannea, mustapippuria ymsyms)
1 tl paprikaa
1 yksikyntinen valkosipuli (tai 2 isoa kynttä)
1 punasipuli
4 pienehköä porkkanaa
n. 70 g tuoretta pinaattia
400 g kookosmaitoa
300-400 g kypsiä papuja (esim. borlotti)
(1/2 tl galangal-jauhetta)
suolaa
Lämmitä mausteita öljyssä, kunnes ne alkavat tuoksua. Lisää hienonnetut sipulit ja porkkanapalat, freesaa tovi. Lisää suikaloitu pinaatti ja jatka jonkin aikaa. Lisää sitten kookosmaito ja jätä kiehumaan hiljalleen n. 10 minuutiksi. Lisää loppuvaiheessa papu ja galangal sekä suolaa.
Korman (tai mikä nyt ikinä onkaan) lisäkkeeksi tein kukkakaali-quinoria. Quinorista olen kertonut muutamaan otteeseen aikaisemminkin ja edelleenkin tykkään
tästä sekoituksesta kovasti. Sen tilalle sopisi varmasti myös puhdas quinoa, hirssi tai bulgur, mikseivät suurijyväisemmätkin viljat. Lisäke oli myös aika bueno, kannattaa testata!
Kukkis-quinori
1/2 iso kukkakaali (300-400 g)
2-3 dl quinoria (tai hirssiä, quinoaa tms.)
3-4 dl vettä
1/2 tl suolaa
2 rkl tuoretta oreganoa
Keitä kukkakaalin kukinnot (jätä suuriksi) ja quinori suolavedessä kypsäksi. Murskaa esim. puuhaarukalla kukkakaali ja sekoita tasaiseksi. Mausta lopuksi oreganolla.
Näiden lisäksi lautasella oli lehtisalaattia, keltaista ja vihreää kesäkurpitsaa, tomaattia, paprikaa, kuivattuja ja kuivattuja auringonkukan ituja ja mausteena sitruunamehua sekä avokadoöljyä.
Viime viikonloppuna kämppikseni A vietti syntymäpäiväänsä ja minä olin tietysti innoissani kakkua vääntämässä. Kakulle tulikin kokoa melko huomattavan paljon, mutta onneksi se oli myös hyvää!
Pohja on viimeisimmästä RuokaPirkasta, omiin mieltymyksiin hiukan muokattuna.
Suklaakakkupohja
4 kananmunaa
2,5 dl inkkarisokeria
100 g voita
2,5 dl spelttijauhoja
1,5 dl vehnäjauhoja
2 rkl kaakaojauhetta
2 tl leivinjauhetta
2 tl vaniljasokeria
1,5 dl maitoa
Vatkaa munat ja sokeria vaahdoksi, lisää sulatettu voi joukkoon. Siivilöi mukaan kuivat aineet ja lopuksi maito. Vältä liikaa sekoittamista.
Kaada taikina leivinpaperoidulle uunipellille ja paista 200 asteessa 10-15 min.
Niin, ja minähän tein tosiaan näitä pohjia kaksi... Ensin paistoin vain yhden, mutta yksivälinen kakku tuntui aivan liian mitättömältä, joten pyöräytin sitten toisen. Johan alkoi tulla kakulle kokoa...
Kostutukseen käytin appelsiinimehua. Väleistä taas löytyi mansikoita, sitruunamehussa pyöräytettyjä banaaniviipaleita sekä mascarpone-kermaa. Koristeluun on käytetty (litra) kermaa, viinirypäleitä, valkosuklaarusinoita ja -pähkinöitä, punaherukoita ja suklaaruusuja.
Myös ystäväni N ja J juhlivat syntymäpäiviään aivan noina päivinä, mikä selittää kirjainyhdistelmän kakun päällä.
Unohdimme turhat formaaliudet kakkua syödessämme ja kakun muoto olikin lopuksi melkoisen tyylikäs:
Mitäs vielä... Vuohenjuustovertailua lupailin myös otsikossa. Näiden syömisestä on aikaa jo viikko pari, mutta jotain kommenttia osaan ehkä vielä antaa.
Ensimmäinen salaatti tuli popsittua Kauppuri 5:ssa, joka on käymisen arvoinen grilli-baari Oulussa. Hyviä juomia ja ihania ruoka-annoksia. Salaatti oli todella herkullinen: salaattipohja oli ehostettu ihanalla kastikkeella ja vuohenjuusto taas paistettu rapeaksi ja lämpöiseksi. Tomaatit oli maustettu yrttiöljyllä ja vuohenjuuston päällä komeilu karamellisoitua punasipulia. Voi sentään... Tällainen salaatti kera roseen tekee ihmisen melko hartaaksi.
Toinen erä oteltiin Stockmannin alakerrassa sijaitsevassa Pannussa, joka on ennenkin tainnut vilahtaa tässä blogissa. Sori vain Pannu, mutta tämän kisan voitti kyllä Kauppuri, 3-1. Pannun versio oli kyllä kaunis kuin mikä, mutta makumaailma ei yltänyt mitenkään Kauppurin salaatin tasolle. Annoksessa oli salaattipedillä hunajamelonia (lohkoja oli vaikea syödä, vaikka kivalta näyttivätkin), viinirypäleitä, grillattua vuohenjuustoa patonkisiivun päällä (en tykännyt patonkiosiosta - varsinkin, kun olin aluksi luullut sitä kolmanneksi juustosiivuksi ja sitten se paljastuikin vehnähötöksi!), muutama hassu herneenverso ja kastikkeena balsamicosiirappia. Timjamileipä, jota salaatin kanssa myös tarjottiin, oli hurrrjan hyvää, eteenkin lämpinä. Siitä pointsit Pannulle! Salaatti oli kuitenkin kokonaisuudessaan vaikeasti syötävä, salaattipohja eloton ja kokonaisuus liian makea minua miellyttääkseen.
Jotta postaus ei loppuisi niin nihkeisiin tunnelmiin, kerron vielä lyhyesti vaihtareille pitämästäni suomalaisesta kesä-illallisesta. Kaikki nyt ei ehkä ollut aivan niiiiiin suomalaista, mutta onhan tämä toisaalta myös fuusio-keittiöiden luvattu maa. Pöytään katettiin oman kasvimaan uusia perunoita, kermaista kesäsipulikastiketta, savusiikaa, tillisilliä ja salaattia. Tarjolla oli myös tuoretta leipää, jonka tein hapanjuureen, joskin lisänä oli myös hieman hiivaa. Jauhoina spelttiä ja hieman hiivaleipää. Olihan hyvää!
Vieraat kehuivat ruokaa myös kovasti ja savusiika maistui heille erityisen hyvin. Kokkikin nautti kovasti erityisvieraiden ketsistemisestä, täydestä pöydästä (sekä ruoan että ihmisten suhteen), vilkkaasta keskustelusta sekä raikuvasta naurusta. (: