Mielenkiintoista rakas Watson..

Tästäkin on jo vierähtänyt jonkin aikaa, kun lääkiskaverini miehineen kävi luonani aterioimassa. Mietin pitkään ja kuumeisesti sopivia reseptejä, eikä sopivaa meinannut millään tulla mieleen. Lopulta törmäsin Kahvila Vegaanissa pähkinä-juustokeiton ohjeeseen (http://vegaanikahvila.blogspot.com/2010/01/pahkinajuustokeitto.html), joka kuulosti niiiiiiin ihanalta, ettei se voisi olla muuta kuin sitä itteään - ihanaa siis. Perusteellisen valmistautumisen jälkeen tartuin siis kauhan varteen ja pyöräytin kyseistä soppaa sekä salaatteja, leipää ja levitteitä. Tuli aika suorittaa koemaistaminen höyryävästä keittokattilasta. Lusikka suuhun, silmät kiinni ja... pthyiiii!!! Aika kamalaa litkua. Just joo. Vieraat tulossa vartin päästä ja kattila täynnä tunkkaista velliä.

Suunnitelma B käyttöön. Tekeillä oli myös Kurpitsamoskan herkulliselta kuullostava sesonkisalaatti(http://kurpitsamoska.livejournal.com/86310.html), johon tarkoitetut paahtoporkkanat köllöttivät vieressäni pellillä. Samoin hummuksesta yli jääneet kikherneet pötköttivät yksinäisen näköisenä rasiassa. Ei tässä nyt olisi mitään hävittävääkään, joten kumosin kaikki sekaan vain ja soseutin ankarasti. Vielä vähän sitruunamehua ja avot - keitto alkoi jo maistuakin kohtuulliselta, eikä ollut enää mitään luirua. Itse asiassa se oli vähän liiankin tuhtia, mutta seuraavana päivänä lämmittäessäni jämiä ohensin sitä hieman vedellä ja tulos oli oikein maistuva. Ekalla syönnillä maussa oli aistittavissa vielä häiväys tiettyä tunkkaisuutta(johtuikohan viinistä?), mutta lämmityskertojen myötä maut olivat tasoittuneet ja laimennus kera timjamilisän teki keitosta oikein hyvää.

Tiedä sitten, mikä meni vikaan, koska Okriinan keittiössä tulos oli ilmeisesti ollut myös lapsille hyvin maistuva, mutta rohkenen epäillä, että kukaan alle 18-vuotias olisi kovin innokkaasti tarttunut lusikan varteen saadessaan eteen annoksen alkuperäisversiota.

Enivei, tarjoilin keiton lisäksi siis salaattia, jonka pääjuju eli porkkanat kyllä puuttuivat, mutta italialainen sesonkiaines - paprika - korvasi sen. Lisäsin mukaan myös avokadoa, salaatteja, paahdettuja siemeniä ja fetaa Marin salaatin innoittamana. Aivan ohjeen mukaan valmistui kaali-caesar niin ikään Kahvila Vegaanista(http://vegaanikahvila.blogspot.com/2010/01/talvisia-salaatteja-ii.html). Hummuksen tein vapaalla kädellä, samoin kuin valkosipulipersiljalevitteen (1 osa voita, 1 osa kp rypsiöljyä, 1 osa vettä sekä persiljaa ja pari valkosipulinkynttä). Kuvat näistä jäivät valitettavasti ottamatta kaikessa hässäkässä.

Leipä oli myös intuitiohengessä pyöräytettyä. Ihan perustaikina 4 desiin vettä. Pala hiivaa, suolaa, hunajaa, auringonkukansiemeniä, pellavarouhetta, soijajauhoja, graham- ja spelttijauhoja, lisäksi sekä seesaminsiemen- että oliiviöljyä.

Jälkkäriksi paloittelin kulhoon appelsiinia, kuivattuja viikunoita ja saksanpähkinöitä. Päälle luomupartista ja hunajaa. Snam!

Hyväksi lopuksi vielä parit aamupalat hengessä 'käytetään nyt nuo sellerinvarret pois'. Tämmösen kun syön puoli kasilta, niin hyvin jaksaa kahden tienoille!

Mustikkamuisku

noin 2 dl mustikoita

1 banaani

pieni päärynä

pikku kourallinen liotettuja hampunsiemeniä ja 2 taatelia

2 sellerin vartta

1 rkl macaa ja toinen kaakaonibsejä

Karviaiskaisku

noin 2 dl karviaisia

1 banaani

pieni päärynä

mandariini kuorineen

2 sellerin vartta

1 rkl macaa ja toinen goji-marjoja

liotettuna muutama manteli, hassel- ja parapähkinä sekä 2 aprikoosia

Vielä yksi juttu: herrrrkullinen ruusukaalilisäke. Sulattaa epäilevämmätkin tunteet vihreitä pikku ystäviäni kohtaan. Taustalla ruusukaalen kaverit: porkkana, marinoitu tofu, kaali-paprikasalaatti ja marinoidut punajuuret.

Kermaiset ruusukaalit

1 pkt (300 g?) ruusukaaleja

2 sipulia

voita

1 prk kaurakermaa

suolaa, pippuria, currya

Pyöräytä suikaloitu sipuli ja ruusukaalit kevyesti voissa, lisää kerma ja mausteet ja anna hautua, kunnes ruusukaalet napakoita. Älä päästä liian pehmeiksi asti!!

Keniasta kulkeutui mukana tällainen mainio maustepakkaus. Tuunasin jämäruusukaalit hieman tujumpaan muotoon sen avulla. Sisältää kaikenlaista maan ja taivaan väliltä, esim. korianteria, kuminaa, viherpippuria, juustokuminaa, kanelia, kurkumaa, mustapippuria, cayannea, oreganoa jnejne...

Raw stuff

Tässä joku viikko sitten päätin aloittaa pienen ruokavaliovertailun. Yllättäen ensimmäisenä kokeiluun pääsi raakaruokavalio. Erittäin paljon raakaa syön kyllä muutenkin, mutta halusin kokeilla ihan puhdasta raakailua. Viikko alkoi loistavasti: olo oli hyvin energinen ja kaikkivoipa. Olin valmis jatkamaan raakaruoalla hamaan loppuun saakka. Kunnes... Tuli elämän ilta. Ei nyt sentään aivan, mutta vähän siltä kyllä tuntui. Torstain tienoilla voimat alkoivat loppua. Pyöräillessä tuntui, kun perään olisi köytetty tonnin painoinen kuorma ja hengästyin pikku mäestäkin. Nälkä oli koko ajan, huolimatta siitä, että annoskokoni veivät mahalaukkuni venymiskyvyn äärirajoilleen.

Lauantaina olin niin puhki, että oli pakko lopettaa. Aloin taas syödä perustyylillä: mukana viljatuotteita, papuja ja soijatuotteita, jogurttia, juustoa ja lämpimiä kasvisruokia sekä jonkin verran kalaa, lihaakin, kun sitä eteen sattuu. Olo alkoi parantua silmissä. Sain takaisin supervoimat, jotka saavutin raakailun alussa, mutta nämä voimat eivät ehtyneet muutaman päivän kuluttua. Lopputulos: vanhassa vara parempi.

Voi olla, että koostin raakaruokavalioni vähän väärin. Todennäköisesti söin liikaa "pelkkiä rehuja" ja liian vähän pähkinöitä ja muuta energiapitoisempaa tavaraa. Liikun kuitenkin aika paljon sekä hyötyliikunnan muodossa että tarkoitusperäisemmin, joten energiavajetta kehittyy helposti. Oli miten oli, niin raakaruoka on edelleen ja tulee toivottavasti aina olemaankin tärkeä osa ruokavaliotani. Kuten olen joskus aikaisemmin todennutkin, en haluaisi noudattaa mitään kovin rajoittunutta ruokavaliota taustani takia.

Toisaalta syynä on myös se, että rakastan ruokaa. Rakastan monipuolista ja vaihtelevaa ruokaa, erilaisia reseptejä ja niiden tuunaamista. Vaikka raakaruokakin voi olla hyvin vaihtelevaa, minulle olisi suuri isku, jos valtaosa keittokirjakokoelmani resepteistä olisi yhtäkkiä käyttökelvottomia. Erityisen läheinen suhde minulla on leipomiseen, varsinkin leivän leivontaan. Olivat viljatuotteiden vaaroista puhuvat oikeassa tai eivät, aion pistellä ruislimppua kiduksiini, kunnes kuolema meidät erottaa.

Raakasmoothieita ja -puuroja olin kokeillut jo aikaisemminkin, mutta nyt niistä on tullut pysyvä osa ruokavaliotani. Ainoa hidaste suhteemme etenemiselle on ollut tehosekoittimeni. Niin mainio kapistus kuin se onkin, niin lähes tulkoon aina saan taistella varttitunnin aparaatin kanssa saadakseni ainekset muusiksi. Terät eivät jostain syystä millään tahdo tavoittaa aineksia ja siinä ne sitten pyörivät tyhjää. Vähän väliä saan survoa aineksia syvemmälle ja sitten taas pyöräytys, jolloin pikku satsi ehkä soseutuu. Sitten taas kone seis, survontaa syvemmälle, pikku pyöritys, seis, syvemmälle, päälle, seis..... AAARRGGHH!! Onko kenelläkään samanlaisia ongelmia tai, mikä vielä parempaa, niksejä ongelmasta eroon pääsemiseksi? Onko kyse mikseristäni(Braunin PowerBlend http://www.braun.com/global/household/food-preparation/jug-blenders-powerblend/models.html) vai sössinkö tässä itse?

Tämmöisiä puuroja(tykkään lusikoida, joten smoothieista teen yleensä puuro-nimikkeen alle mahtuvia mössöjä) olen kuitenkin taistellut aamiaskulhooni.

Omena-selleripuuro

2 pienehköä omenaa

kuorallinen tammenlehväsalaattia

2 sellerin vartta

2 aprikoosia sekä pikku kourallinen manteleita ja hampunsiemeniä liotettuna yön yli

2 tl maca-jauhetta

1 tl agave-siirappia

2 tl kylmäpuristettua kookosöljyä

päälle mantelilastuja

Puolukkainen pöperö

2 dl puolukoita

pieni banaani

kourallinen lollorossoa

2 rkl liotettuja hampunsiemeniä

1 tl hunajaa

1 iso taateli liotettuna

1 tl kaakaonibsejä

Mustaherukkamätky

1 1/2 dl mustaherukoita

muutama parsakaalen kukinto varsineen

1 iso päärynä

pikku kourallinen liotettuja cashew- ja parapähkinöitä

1 rkl gojimarjoja

2 tl kookosöljyä

1 tl agavea

Tattarituorepuuro

1/2 dl tattarisuurimoita liotettuna yön yli

1 iso viikuna, 1 rkl pellavansiemeniä ja 2 rkl hampunsiemeniä liotettuna yön yli

1 tl agavea

tarjoiluun marjoja, esim. karviaisia

Yogi-teetä on tullut litkittyä eri muodoissa enemmän ja vähemmän. Tätä ei voi liikaa ylistää! Green-chai on ehkä ultimate-favourite tällä hetkellä.

Vielä pikaisesti pari salaattia. Savoijin- ja punakaalen yhdistelmästä saa tosi kaunista ja herkullista salaattia. Kannattaa kokeilla!

Punavihreä kaalisalaatti (Kotimaisten kasvisten reseptin pohjalta)

noin 400 g puna- ja savoijinkaalta kumpaakin suikaloituna

1 punasipuli suikaloituna

2 omenaa raasteena

6 aprikoosia hienonnettuna

1,5 dl saksanpähkinöitä rouhittuna

1 dl rypsiöljyä(kylmäpuristettua, totta kai)

0,5 dl omenatäysmehua

3 rkl omenaviinietikkaa

1 tl suolaa

1 rkl hunajaa

mustapippuria

Sekoita suola kaalisuikaleisiin ja valmistele muut aineet sillä aikaa. Lisää loput aineet, sekoita hyvin ja anna maustua jääkaapissa useamman tunnin, mielellään yön yli.

Pirteä porkkanasalaatti

4 isoa porkkanaa raasteena

kourallinen oliiveja hienonnettuna

0,5 dl rusinoita ja 0,5 dl auringonkukan siemeniä liotettuna

3 rkl sitruunamehua

4 rkl oliiviöljyä

suolaa, mustapippuria, ripaus cayannea ja korianteria

Sekoita ainekset ja anna maustua jääkaapissa.

Yleellinen sharon-fetasalaatti (huomatkaa Keniasta tuodut ihanat norsu-salaatinottimet)

0,5-1 ruukkua kahta eri salaattia (lehti- ja tammenlehvä)

1 kurkku

3 sharonia

100-150 g fetaa

kourallinen cashewpähkinöitä paahdettuna

oliiviöljyä ja valkoviinietikkaa

Revi salaatit pohjalle ja kaada päälle kurkkukuutiot. Valuta vähän öljyä ja etikkaa. Lisää sitten kuutioitu sharon, murennettu feta ja paahdetut pähkinät.

Paljon olen viime aikoina syönyt myös kiinankaalta, jolla olen ikään kuin korvannut jäävuorisalaatin. Tässä yksi annos kiinankaalesta, ananaksesta, hapankaalesta(himoitsen!), kukkakaalesta, paprikasta, tomaatista ja grillatusta lohesta(uunin grillivastuksilla, maustettu suola, valkopippuri, sitruunamehu, kuivattu minttu), jota en kerta kaikkiaan voi vastustaa, kun poistossa näen. Pienisuuri paheeni.

Jäi tässä kaikessa hässäkässä ilmoittamatta pääasiallista ilmoitusluontoista asiaani. Tänä keväänä voivat taas postaukset olla vähän harvassa kiireiden takia: luen jälleen pääsykokeisiin. Viime keväänäkin oli niin kivaa... :D On mulla muukin päämäärä kuin itseni viihdyttäminen. Toivon nimittäin voivani aloittaa ravitsemustieteen opiskelun ensi syksynä Kuopiossa - lääkiksen rinnalla. Huhuu, kuulostaa niin mielettömältä, että sukat alkavat pyöriä jaloissa, kun vain ajattelenkin asiaa. Hulluksi ovat sanoneet, mutta onhan se periaatteessa mahdollista, jos järjestelee hyvin ja hoitaa hommansa kunnialla. Aika jänskää kyllä... Wish me luck! (: